ISSN 1725-261X

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 58
European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

49. vuosikerta
28. helmikuu 2006

Sisältö

 

I   Säädökset, jotka on julkaistava

Sivu

 

*

Neuvoston asetus (EY) N:o 318/2006, annettu 20 päivänä helmikuuta 2006, sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä

1

 

*

Neuvoston asetus (EY) N:o 319/2006, annettu 20 päivänä helmikuuta 2006, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun asetuksen (EY) N:o 1782/2003 muuttamisesta

32

 

*

Neuvoston asetus (EY) N:o 320/2006, annettu 20 päivänä helmikuuta 2006, yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EY) N:o 1290/2005 muuttamisesta

42

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.

I Säädökset, jotka on julkaistava

28.2.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 58/1

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 318/2006

annettu 20 päivänä helmikuuta 2006,

sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 36 artiklan ja 37 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Maataloustuotteiden yhteismarkkinoiden toimintaan ja kehitykseen olisi liityttävä sellaisen yhteisen maatalouspolitiikan toteuttaminen, johon sisältyvät erityisesti maatalouden yhteiset markkinajärjestelyt, joiden muoto voi vaihdella tuotteiden mukaan.

(2)

Yhteisön sokerimarkkinoiden perustana ovat periaatteet, joita on aiemmin muiden yhteisten markkinajärjestelyjen osalta uudistettu merkittävästi. Sokerialan yhteinen markkinajärjestely on tarpeen uudistaa perusteellisesti pyrittäessä perustamissopimuksen 33 artiklassa määrättyihin tavoitteisiin ja erityisesti markkinoiden vakauttamiseksi ja kohtuullisen elintason varmistamiseksi sokerialalla toimivalle maatalousväestölle.

(3)

Näiden kehityssuuntausten perusteella olisi sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1260/2001 (3) kumottava ja korvattava uudella asetuksella.

(4)

Valkoisen sokerin ja raakasokerin vakiolaaduille olisi vahvistettava viitehinnat. Vakiolaatujen olisi vastattava yhteisössä tuotettujen sokerien keskimääräisiä edustavia ominaisuuksia, ja vakiolaadut olisi määritettävä sokerikaupassa käytettävien perusteiden mukaan. Vakiolaatuja olisi myös voitava tarkistaa erityisesti kaupallisten vaatimusten ja analyysitekniikan kehittymisen huomioon ottamiseksi.

(5)

Jotta sokerin yhteisön markkinahinnoista saataisiin luotettavaa tietoa, olisi otettava käyttöön hintaselvitysjärjestelmä, jonka perusteella olisi määriteltävä valkoisen sokerin markkinahinnan tasot.

(6)

Jotta yhteisön sokerijuurikkaan ja -ruo'on viljelijöille varmistettaisiin kohtuullinen elintaso, olisi vahvistettava vähimmäishinta vakiolaatua vastaavalle kiintiösokerijuurikkaalle ja tämä vakiolaatu olisi määriteltävä.

(7)

Sokeriyritysten ja sokerijuurikkaan viljelijöiden oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainon varmistamiseksi tarvitaan erityiset välineet. Sen vuoksi olisi annettava vakiosäännökset, joilla säännellään sokerijuurikkaan ostajien ja myyjien sopimussuhteita. On vaikea vahvistaa koko yhteisölle yhtenäisiä sokerijuurikkaiden ostoehtoja, koska luontoa koskevat, taloudelliset ja tekniset olosuhteet ovat moninaiset. Toimialalla on jo sokerijuurikkaan viljelijöiden yhdistysten ja sokeriyritysten välisiä sopimuksia. Sen vuoksi vakiomääräyksissä olisi määriteltävä ainoastaan sekä sokerijuurikkaan viljelijöiden että sokeriteollisuuden vaatimat vähimmäisvaatimukset, joilla varmistetaan sokerimarkkinoiden moitteeton toiminta, ja tietyistä säännöistä olisi oltava mahdollisuus poiketa toimialan sisäisillä sopimuksilla.

(8)

Syyt, joiden vuoksi yhteisö otti aikanaan käyttöön sokeri-, isoglukoosi- ja inuliinisiirappialalla tuotantokiintiöjärjestelmän, ovat edelleen perusteltuja. Kun otetaan huomioon yhteisössä ja kansainvälisesti tapahtunut kehitys, tuotantojärjestelmää on kuitenkin tarpeen mukauttaa uusien järjestelyjen käyttöönottamiseksi ja kiintiöiden pienentämiseksi. Jäsenvaltioiden olisi myönnettävä kiintiöt alueelleen sijoittautuneille yrityksille, kuten aiemmassakin kiintiöjärjestelmässä. Sokerialan uudessa yhteisessä markkinajärjestelyssä olisi säilytettävä kiintiöiden oikeudellinen asema, sillä yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kiintiöjärjestelmä on sokerialan markkinoita säätelevä mekanismi, jolla pyritään saavuttamaan yleisen edun kannalta tärkeitä tavoitteita.

(9)

Kun otetaan huomioon hiljattaiset päätökset, jotka Maailman kauppajärjestön (WTO) paneeli on tehnyt vientitukia ja riitojenratkaisuelin Euroopan unionin sokerin vientitukea koskevissa kysymyksissä, ja jotta yhteisön toimijat voisivat siirtyä aiemmasta kiintiöjärjestelmästä nykyiseen järjestelmään sujuvasti, sokeriyrityksille olisi voitava markkinointivuonna 2006/2007 myöntää lisäkiintiö ehdoin, joissa otetaan huomioon C-sokerin alhaisempi arvo.

(10)

Nykyisille isoglukoosikiintiön haltijoille olisi myönnettävä lisäkiintiöitä vastapainona vaikutukselle, joka sokerin hintojen alenemisella on isoglukoosiin, ja jottei eräiden isoglukoosilaatujen tuotanto kärsisi. Lisäksi joidenkin jäsenvaltioiden makeutusalan mukautuksia varten olisi myönnettävä lisäkiintiöitä sokerin lisäkiintiöiden myöntämiselle säädettyjen ehtojen mukaisesti.

(11)

Komission olisi voitava sen jälkeen, kun rakenneuudistusrahasto vuonna 2010 lakkautetaan, mukauttaa kiintiöitä kestävälle tasolle, jotta varmistetaan, että yhteisön sokerin-, isoglukoosin- ja inuliinisiirapintuotanto vähenee riittävästi.

(12)

Koska jalostusteollisuuden sekä sokerijuurikkaan ja -ruo'on viljelyn rakenteellisen mukauttamisen osalta on tarpeen sallia kiintiöiden soveltamisaikana tietty kansallinen joustovara, jäsenvaltioiden olisi voitava muuttaa yritysten kiintiöitä tietyissä rajoissa rajoittamatta kuitenkaan yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 320/2006 (4) perustetun rakenneuudistusrahaston toimintaa välineenä.

(13)

Kun yrityksiä sulautuu tai niitä luovutetaan tai kun tehdas luovutetaan tai annetaan vuokralle, sokerikiintiöitä myönnetään tai vähennetään. Olisi vahvistettava ne edellytykset, joilla jäsenvaltiot voivat mukauttaa kyseisten yritysten kiintiöitä varmistaen, ettei sokeriyritysten kiintiöitä muuteta asianomaisten sokerijuurikkaan tai sokeriruo'on viljelijöiden etujen vastaisesti.

(14)

Koska myöntämällä yrityksille tuotantokiintiöitä varmistetaan, että sokerijuurikkaan ja sokeriruo'on viljelijöille maksetaan yhteisön hinnat ja että näillä on markkinat tuotannolleen, olisi kiintiöitä tuotantoalueiden sisällä siirrettäessä otettava huomioon kaikkien asianomaisten osapuolten ja erityisesti sokerijuurikkaan ja sokeriruo'on viljelijöiden edut.

(15)

Sokerin, isoglukoosin ja inuliinisiirapin yhteisön sisämarkkinoiden laajentamiseksi olisi sokeria, isoglukoosia ja inuliinisiirappia, joita käytetään yhteisössä eräiden tuotteiden (kuten kemian- ja lääketeollisuuden tuotteiden, alkoholin tai rommin) valmistuksessa, voitava pitää tietyin määriteltävin edellytyksin pitää kiintiöjärjestelmän ulkopuoliseen tuotantoon kuuluvana.

(16)

Osa kiintiön ulkopuolisesta tuotannosta olisi käytettävä riittävän saatavuuden varmistamiseksi syrjäisimmillä alueilla, tai sitä voitaisiin käyttää vientiin Euroopan yhteisön WTO-sitoumusten mukaisesti.

(17)

Jos sokerin, isoglukoosin tai inuliinisiirapin tuotanto ylittää kiintiöt, olisi voitava säätää mekanismista, jolla ylijäämäsokeri, -isoglukoosi tai -inuliinisiirappi siirretään seuraavan markkinointivuoden kiintiötuotantoon, jotta ylijäämäsokeri ei vääristäisi sokerimarkkinoita.

(18)

Kiintiön ulkopuolista tuotantoa varten on käytettävissä tiettyjä mekanismeja. Jos sovellettavat edellytykset eivät joidenkin määrien osalta täyty, olisi perittävä ylijäämämaksu, jotta tällaiset markkinatilannetta uhkaavat määrät eivät kasaantuisi.

(19)

Olisi otettava käyttöön tuotantomaksu, jolla rahoitetaan sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä aiheutuvia menoja.

(20)

Jotta sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia tuottavien toimijoiden tuotantoa voitaisiin tehokkaasti valvoa, olisi otettava käyttöön toimijoiden hyväksyntäjärjestelmä ja asianomaiselle jäsenvaltiolle olisi toimitettava näiden tuotantoa koskevia yksityiskohtaisia tietoja.

(21)

Olisi säilytettävä väliaikainen ja rajoitettu interventio-ostojärjestelmä markkinoiden vakauden edistämiseksi sellaisia tapauksia silmällä pitäen, joissa markkinahinnat tiettynä markkinointivuotena laskisivat seuraavaksi markkinointivuodeksi vahvistetun viitehinnan alle.

(22)

Olisi otettava käyttöön komission hallinnoimia uusia markkinavälineitä. Ensinnäkin, jos markkinahinnat laskevat alle valkoisen sokerin viitehinnan, toimijoiden olisi komission määrittämin edellytyksin voitava hyödyntää yksityisen varastoinnin järjestelmää. Toiseksi komission olisi voitava poistaa sokeria markkinoilta niin kauan kuin on tarpeen markkinoiden tasapainottamiseksi, jotta sokerimarkkinoiden rakenteellinen tasapaino pysyisi viitehintaa lähellä olevalla hintatasolla.

(23)

Yhteisön sokerialan yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen edellyttää erityisen kauppajärjestelmän käyttöönottoa yhteisön ulkorajoilla. Kauppajärjestelmän olisi sisällettävä tuontitulli- ja vientitukijärjestelmä, ja sen pitäisi periaatteessa vakauttaa yhteisön markkinat. Kauppajärjestelmän olisi perustuttava Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa tehtyihin sitoumuksiin.

(24)

Jotta kolmansien maiden kanssa käytävään sokerikauppaan liittyviä määriä voitaisiin seurata, olisi säädettävä tuonti- tai vientitodistusten myöntämisestä niihin liittyvine vakuusvaatimuksineen, joilla varmistetaan niiden toimien toteutuminen, joille tällaiset todistukset on myönnetty.

(25)

Tämän kauppajärjestelmän moitteettoman toiminnan varmistamiseksi olisi säädettävä mahdollisuudesta säännellä sisäisen jalostuksen menettelyn käyttöä tai markkinatilanteen edellyttäessä kieltää sen käyttö kokonaan.

(26)

Tullijärjestelmä mahdollistaa luopumisen kaikista muista suojatoimenpiteistä yhteisön ulkorajoilla. Sisämarkkina- ja tullimekanismi voi kuitenkin poikkeuksellisissa olosuhteissa osoittautua riittämättömäksi. Yhteisön olisi tällöin voitava viipymättä toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta yhteisön markkinat eivät jäisi ilman suojaa mahdollisesti aiheutuvia häiriöitä vastaan. Toimenpiteiden olisi oltava yhteisön kansainvälisten velvollisuuksien mukaisia.

(27)

WTO-sopimusten mukaisesti maataloustuotteisiin sovellettavat tullit vahvistetaan yleensä yhteisessä tullitariffissa. Joidenkin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta on kuitenkin tarpeen säätää mahdollisuudesta tehdä poikkeuksia lisämekanismien käyttöönoton vuoksi.

(28)

Tiettyjen maataloustuotteiden tuonnista yhteisön markkinoille aiheutuvien mahdollisten epäsuotuisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tällaisten tuotteiden tuonnista olisi maksettava lisätulli, jos tietyt edellytykset täyttyvät.

(29)

On aiheellista antaa tietyin edellytyksin komissiolle valtuudet avata ja hallinnoida perustamissopimuksen mukaisesti tehdyistä kansainvälisistä sopimuksista tai muista neuvoston antamista säädöksistä johtuvia tariffikiintiöitä.

(30)

Yhteisöllä on kolmansien maiden kanssa useita yhteisön markkinoille pääsyä koskevia etuuskohtelujärjestelmiä, joiden ansiosta nämä maat voivat viedä ruokosokeria yhteisöön edullisin ehdoin. Sen vuoksi on tarpeen arvioida puhdistamoiden puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin tarve ja varata tuontitodistukset tietyin ehdoin yhteisössä päätoimisina puhdistamoina pidettäville, tuodun raa'an ruokosokerin merkittävien määrien erikoistuneille käyttäjille.

(31)

Yhteisön mahdollinen osallistuminen sokerin kansainväliseen kauppaan olisi voitava turvata mahdollisuudella myöntää kolmansiin maihin suuntautuvalle viennille yhteisön hintojen ja maailmanmarkkinahintojen väliseen erotukseen perustuvaa Euroopan yhteisön WTO-sitoumusten mukaista vientitukea. Tuettuun vientiin olisi sovellettava määrällisiä ja talousarvioon perustuvia rajoituksia.

(32)

Arvoon perustuvien rajoitusten noudattaminen olisi vientitukia vahvistettaessa varmistettava valvomalla, että tuet maksetaan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston sääntöjen mukaisesti. Valvontaa voidaan helpottaa vientitukien pakollisella ennakkovahvistuksella; eriytetyn tuen osalta olisi kuitenkin sallittava ennalta vahvistetun määräpaikan muuttaminen sillä maantieteellisellä alueella, jolla sovelletaan yhtenäistä tuen määrää. Jos määräpaikkaa muutetaan, olisi maksettava todelliseen määräpaikkaan sovellettavaa vientitukea siten, että enimmäismäärä on ennalta vahvistettuun määräpaikkaan sovellettava tuen määrä.

(33)

Määrällisten rajoitusten noudattaminen olisi varmistettava luotettavan ja tehokkaan seurantajärjestelmän avulla. Vientitukien myöntämisen edellytyksenä olisi tätä varten oltava vientitodistus. Vientitukia olisi myönnettävä käytettävissä olevien enimmäismäärien rajoissa kunkin tuotteen tilanteen mukaan. Tähän sääntöön olisi sallittava poikkeuksia vain perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomien jalostettujen tuotteiden osalta, joihin ei sovelleta määrällisiä rajoituksia. Olisi säädettävä mahdollisuudesta poiketa hallintoa koskevien sääntöjen tiukasta noudattamisesta sellaisen tukea saavan viennin osalta, joka ei todennäköisesti ylitä vahvistettuja määriä.

(34)

Kansallisen tuen myöntäminen vaarantaisi yhteisiin hintoihin perustuvien yhtenäismarkkinoiden asianmukaisen toiminnan. Tähän yhteiseen markkinajärjestelyyn kuuluviin tuotteisiin olisi sen vuoksi sovellettava valtiontukea koskevia perustamissopimuksen määräyksiä. Niiden vaikutusten lieventämiseksi, joita sokerialan uudistuksella odotetaan olevan joissakin olosuhteissa, olisi tietyn valtiontuen myöntäminen kuitenkin sallittava.

(35)

Jäsenvaltioissa, joiden sokerikiintiöitä supistetaan merkittävästi, sokerijuurikkaan viljelijät kohtaavat erityisen vakavia sopeutumisongelmia. Tällöin sokerijuurikkaan viljelijöille myönnettävä yhteisön siirtymäkauden tuki ei täysin riitä viljelijöiden vaikeuksien ratkaisemiseen. Sen vuoksi jäsenvaltioille, jotka ovat vähentäneet kiintiötään yli 50 prosenttia, olisi annettava lupa myöntää tukea sokerijuurikkaan viljelijöille yhteisön siirtymäkauden tuen soveltamisaikana. Jotta jäsenvaltiot eivät myöntäisi sokerijuurikkaan viljelijöidensä tarpeita suurempaa valtion tukea, tuen kokonaissumman määrittämisessä olisi edellytettävä komission hyväksyntää lukuun ottamatta Italiaa, jossa eniten tuottavan sokerijuurikkaan osalta voidaan arvioida tarvittavan enintään 11 euroa tuotettua sokerijuurikastonnia kohti markkinaehtoihin sopeutumiseksi uudistuksen jälkeen. Lisäksi olisi säädettävä järjestelyistä, joiden ansiosta sokerijuurikkaan viljelijät voisivat hyötyä valtion tuesta suoraan tai epäsuorasti, ottaen huomioon Italiassa todennäköisesti ilmenevät erityisongelmat.

(36)

Suomessa sokerijuurikasta viljellään erityisissä maantieteellisissä ja ilmastollisissa oloissa, jotka sokeriuudistuksen yleisten vaikutusten lisäksi haittaavat viljelyä. Sen vuoksi olisi säädettävä, että tämä jäsenvaltio voi myöntää sokerijuurikkaan viljelijöilleen pysyvästi asianmukaisen määrän valtion tukea.

(37)

On aiheellista säätää toimenpiteistä, joita toteutetaan, jos hintojen merkittävä nousu tai lasku häiritsee tai uhkaa häiritä yhteisön markkinoita. Tällaisiin toimenpiteisiin voi kuulua sellaisen kiintiön avaaminen tarvittavaksi ajanjaksoksi, jossa kannetaan alennettu tulli maailmanmarkkinoilta tuotavalta sokerilta.

(38)

Koska sokerialan yhteismarkkinat kehittyvät jatkuvasti, jäsenvaltioiden ja komission olisi annettava toisilleen tietoja tällaisesta kehityksestä.

(39)

Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (5) mukaisesti.

(40)

Komissio olisi valtuutettava toteuttamaan tarvittavat toimenpiteitä erityisten käytännön ongelmien ratkaisemiseksi hätätilanteissa.

(41)

Sokerintuotannon ominaispiirteet yhteisön syrjäisimmillä alueilla tekevät siitä erilaisen kuin muualla yhteisössä. Sen vuoksi alalle olisi ohjattava taloudellista tukea myöntämällä kyseisten alueiden viljelijöille määrärahoja sen jälkeen, kun paikallista maataloustuotantoa edistävät tukiohjelmat, jotka jäsenvaltiot laativat unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä 30 päivänä tammikuuta2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 247/2006 (6), ovat tulleet voimaan. Samasta syystä Ranskalle olisi annettava lupa myöntää kiinteä määrä valtion tukea syrjäisimmille alueilleen.

(42)

Yhteisön olisi rahoitettava jäsenvaltioille tämän asetuksen soveltamisesta johtuvista velvoitteista aiheutuvat menot yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1258/1999 (7) ja 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 mukaisesti.

(43)

Siirtyminen asetuksen (EY) N:o 1260/2001 mukaisista järjestelyistä tässä asetuksessa säädettyihin ja markkinointivuoden 2005/2006 tilanteesta vuoden 2006/2007 tilanteeseen, ja sen varmistaminen, että yhteisö noudattaa kansainvälisiä sitoumuksiaan asetuksen (EY) N:o 1260/2001 13 artiklassa tarkoitetun C-sokerin osalta, voivat aiheuttaa vaikeuksia, joita ei tässä asetuksessa ole kosketeltu. Tällaisten vaikeuksien selvittämiseksi komissiolle olisi annettava oikeus hyväksyä siirtymätoimenpiteitä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Soveltamisala

1.   Tällä asetuksella käyttöön otettava sokerialan yhteinen markkinajärjestely koskee seuraavia tuotteita:

CN-koodi

Kuvaus

a)

1212 91

Sokerijuurikas

1212 99 20

Sokeriruoko

b)

1701

Ruoko- ja juurikassokeri sekä kemiallisesti puhdas sakkaroosi, jähmeä

c)

1702 20

Vaahterasokeri ja vaahterasiirappi

1702 60 95 ja 1702 90 99

Muut jähmeät sokerit ja sokerisiirapit, lisättyä maku- tai väriainetta sisältämättömät, ei kuitenkaan laktoosi, glukoosi, maltodekstriini ja isoglukoosi

1702 90 60

Keinotekoinen hunaja, myös luonnonhunajan kanssa sekoitettuna

1702 90 71

Sokeriväri, jossa on sakkaroosia vähintään 50 prosenttia kuivapainosta

2106 90 59

Lisättyä maku- tai väriainetta sisältävät sokerisiirapit, muut kuin isoglukoosi-, laktoosi-, glukoosi- ja maltodekstriinisiirapit

d)

1702 30 10

1702 40 10

1702 60 10

1702 90 30

Isoglukoosi

e)

1702 60 80

1702 90 80

Inuliinisiirappi

f)

1703

Sokerin erottamisessa tai puhdistamisessa syntyvä melassi

g)

2106 90 30

Maku- tai väriainetta sisältävät sokerisiirapit

h)

2303 20

Sokerijuurikasjätemassa, sokeriruokojäte ja muut sokerinvalmistuksen jätteet

2.   Edellä 1 kohdassa lueteltujen tuotteiden markkinointivuosi alkaa 1 päivänä lokakuuta ja päättyy seuraavan vuoden 30 päivänä syyskuuta.

Markkinointivuosi 2006/2007 alkaa kuitenkin 1 päivänä heinäkuuta 2006 ja päättyy 30 päivänä syyskuuta 2007.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)

”valkoisella sokerilla” tarkoitetaan maustamatonta ja värjäämätöntä sokeria, johon ei ole lisätty muita aineita ja jonka sakkaroosipitoisuus polarimetrimenetelmällä kuivapainosta määritettynä on vähintään 99,5 prosenttia;

2)

”raakasokerilla” tarkoitetaan maustamatonta ja värjäämätöntä sokeria, johon ei ole lisätty muita aineita ja jonka sakkaroosipitoisuus polarimetrimenetelmällä kuivapainosta määritettynä on pienempi kuin 99,5 prosenttia;

3)

”isoglukoosilla” tarkoitetaan tuotetta, joka on valmistettu glukoosista tai sen polymeereista ja jossa on kuivapainosta määritettynä vähintään 10 prosenttia fruktoosia;

4)

”inuliinisiirapilla” tarkoitetaan tuotetta, joka on saatu välittömästi inuliinin tai oligofruktoosien hydrolyysilla ja joka sisältää kuiva-aineesta laskettuna vähintään 10 prosenttia vapaassa muodossa olevaa fruktoosia tai sakkaroosiksi laskettuna ja ilmoitettuna sokeri/isoglukoosiekvivalentteina. Tätä määritelmää voidaan muuttaa 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, jotta vältetään markkinarajoituksia, jotka koskevat inuliinikuituvalmistajan inuliinisiirappikiintiön ulkopuolella valmistamia lievästi makeuttavia tuotteita;

5)

”kiintiösokerilla”, ”kiintiöisoglukoosilla” tai ”kiintiöinuliinisiirapilla” tarkoitetaan sokeri-, isoglukoosi- tai inuliinisiirappimäärää, joka tuotetaan tiettynä markkinointivuonna asianomaisen yrityksen kiintiön rajoissa;

6)

”teollisuudelle tarkoitetulla sokerilla” tarkoitetaan sokerimäärää, joka tuotetaan tiettynä markkinointivuonna, joka ylittää 5 kohdassa tarkoitetun sokerimäärän ja joka on tarkoitettu teollisuuden käyttöön jonkin 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tuotteen valmistukseen;

7)

”teollisuudelle tarkoitetulla isoglukoosilla” tai ”teollisuudelle tarkoitetulla inuliinisiirapilla” tarkoitetaan isoglukoosi- tai inuliinisiirappimäärää, joka tuotetaan tiettynä markkinointivuonna ja joka on tarkoitettu teollisuuden käyttöön jonkin 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tuotteen valmistukseen;

8)

”ylijäämäsokerilla”, ”ylijäämäisoglukoosilla” tai ”ylijäämäinuliinisiirapilla” tarkoitetaan sokeri-, isoglukoosi- tai inuliinisiirappimäärää, joka tuotetaan tiettynä markkinointivuonna ja joka ylittää asianomaisen 5, 6 ja 7 kohdassa tarkoitetun määrän;

9)

”kiintiösokerijuurikkaalla” tarkoitetaan kiintiösokeriksi jalostettavia sokerijuurikkaita;

10)

”toimitussopimuksella” tarkoitetaan myyjän ja yrityksen tekemää sopimusta toimittaa sokerijuurikasta sokerin valmistukseen;

11)

”toimialakohtaisella sopimuksella” tarkoitetaan jotakin seuraavista:

a)

kansallisten yritysten järjestöjen ryhmittymän ja kansallisten myyjien järjestöjen ryhmittymän yhteisön tasolla ennen toimitussopimusten tekemistä tekemä sopimus;

b)

yritysten tai asianomaisen jäsenvaltion hyväksymän yritysten järjestön ja asianomaisen jäsenvaltion hyväksymän myyjien järjestön ennen toimitussopimusten tekemistä tekemä sopimus;

c)

jollei a tai b alakohdassa tarkoitettua sopimusta ole, yhtiö- tai osuuskuntalainsäädäntö siinä määrin kuin se koskee sokeria valmistavan yhtiön osakkeenomistajien tai sokeria valmistavan osuuskunnan jäsenten suorittamaa sokerijuurikkaiden toimittamista;

d)

jollei a tai b alakohdassa tarkoitettua sopimusta ole, ennen toimitussopimusten tekemistä voimassa olevat järjestelyt, jos järjestelyn hyväksyvät myyjät toimittavat vähintään 60 prosenttia kaikista yrityksen ostamista sokerijuurikkaista, jotka on tarkoitettu sokerinvalmistukseen yhdessä tai useammassa tehtaassa;

12.

”AKT-maista/Intiasta peräisin olevalla sokerilla” tarkoitetaan CN-koodiin 1701 kuuluvaa sokeria, joka on peräisin liitteessä VI luetelluista maista ja joka tuodaan yhteisöön:

—

AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä V olevan pöytäkirjan nro 3 mukaisesti,

tai

—

Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan välisen ruokosokeria koskevan sopimuksen (8) mukaisesti;

13.

”päätoimisella puhdistamolla” tarkoitetaan tuotantoyksikköä

—

jonka ainoa toiminta on tuodun raa'an ruokosokerin puhdistaminen,

tai

—

joka puhdisti markkinointivuonna 2004/2005 vähintään 15 000 tonnia tuotua raakaa ruokosokeria.

II OSASTO

SISÄMARKKINAT

1 LUKU

Hinnat

3 artikla

Viitehinnat

1.   Valkoisen sokerin viitehinta on:

a)

631,9 euroa tonnilta markkinointivuosina 2006/2007 ja 2007/2008;

b)

541,5 euroa tonnilta markkinointivuonna 2008/2009;

c)

404,4 euroa tonnilta markkinointivuodesta 2009/2010 alkaen.

2.   Raakasokerin viitehinta on:

a)

496,8 euroa tonnilta markkinointivuosina 2006/2007 ja 2007/2008;

b)

448,8 euroa tonnilta markkinointivuonna 2008/2009;

c)

335,2 euroa tonnilta markkinointivuodesta 2009/2010 alkaen.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja viitehintoja sovelletaan pakkaamattomaan sokeriin, vapaasti tehtaalla. Niitä sovelletaan vakiolaatuiseen valkoiseen sokeriin ja raakasokeriin, joiden ominaisuudet on kuvattu liitteessä I.

4 artikla

Hintaselvitykset

Komissio ottaa käyttöön sokerimarkkinoilla esiintyviä hintoja koskevan tietojärjestelmän, johon kuuluu järjestelmä sokerimarkkinoiden hintatasojen julkaisemiseksi.

Järjestelmän perustana ovat valkoista sokeria tuottavien yritysten tai muiden sokerikauppaan osallistuvien toimijoiden toimittamat tiedot. Näitä tietoja käsitellään luottamuksellisina. Komissio varmistaa, että julkaistavista tiedoista ei voida tunnistaa yksittäisten yritysten tai toimijoiden hintoja.

5 artikla

Sokerijuurikkaan vähimmäishinta

1.   Sokerijuurikkaan vähimmäishinta on:

a)

32,86 euroa tonnilta markkinointivuonna 2006/2007;

b)

29,78 euroa tonnilta markkinointivuonna 2007/2008;

c)

27,83 euroa tonnilta markkinointivuonna 2008/2009;

d)

26,29 euroa tonnilta markkinointivuodesta 2009/2010 alkaen.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettua vähimmäishintaa sovelletaan liitteessä I kuvattuun vakiolaatuiseen sokerijuurikkaaseen.

3.   Kiintiösokerin valmistukseen tarkoitettuja, sokerin valmistukseen soveltuvia kiintiösokerijuurikkaita ostavien sokeriyritysten on maksettava vähintään vähimmäishinta, jota mukautetaan nostamalla tai laskemalla hintaa, jos juurikkaat poikkeavat vakiolaadusta.

4.   Kun kyseessä ovat sokerijuurikasmäärät, jotka vastaavat teollisuudelle tarkoitetun sokerin tai ylijäämäsokerin määriä, joihin sovelletaan 15 artiklassa säädettyä ylijäämämaksua, asianomaisen sokeriyrityksen on mukautettava ostohintaa siten, että se on vähintään yhtä suuri kuin kiintiösokerijuurikkaan vähimmäishinta.

6 artikla

Toimialakohtaiset sopimukset

1.   Toimialakohtaisten sopimusten ja toimitussopimusten on oltava 3 kohdan ja liitteessä II vahvistettujen ostoehtojen mukaisia erityisesti sokerijuurikkaan osto-, toimitus-, haltuunotto- ja maksuehtojen osalta.

2.   Sokerijuurikkaan ja -ruo'on ostoehtoihin sovelletaan näiden raaka-aineiden yhteisön viljelijöiden ja yhteisön sokeriyritysten välisiä toimialakohtaisia sopimuksia.

3.   Toimitussopimuksessa on tehtävä ero sen mukaan, tulevatko sokerijuurikkaasta valmistettavat sokerimäärät olemaan:

—

kiintiösokeria,

vai

—

kiintiön ulkopuolista sokeria.

4.   Kunkin sokeriyrityksen on toimitettava jäsenvaltiolle, jossa se tuottaa sokeria, seuraavat tiedot:

a)

edellä 3 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetut sokerijuurikasmäärät, joista ne ovat tehneet toimitussopimukset ennen kylvöä, sekä sopimuksen perustana oleva sokeripitoisuus;

b)

vastaava arvioitu saanto.

Jäsenvaltiot voivat vaatia lisätietoja.

5.   Jos sokeriyritys ei ole tehnyt ennen kylvöä toimitussopimusta, jonka mukaan yrityksen kiintiösokeria vastaavan sokerijuurikasmäärän osalta maksetaan kiintiösokerijuurikkaan vähimmäishinta, sen on maksettava vähintään kiintiösokerijuurikkaan vähimmäishinta kaikista sokerijuurikkaista, jotka se jalostaa sokeriksi.

6.   Toimialakohtaisissa sopimuksissa voidaan asianomaisen jäsenvaltion luvalla poiketa 3 ja 4 kohdasta.

7.   Jos toimialakohtaisia sopimuksia ei ole, asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kyseisten osapuolten etujen suojaamiseksi tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen mukaisesti.

2 LUKU

Kiintiötuotanto

7 artikla

Kiintiön myöntäminen

1.   Liitteessä III vahvistetaan sokerin, isoglukoosin ja inuliinisiirapin tuotantokiintiöt kansallisella tai alueellisella tasolla.

2.   Jäsenvaltioiden on myönnettävä kiintiö kullekin alueelleen sijoittautuneelle sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia tuottavalle yritykselle, joka on hyväksytty 17 artiklan mukaisesti.

Kunkin yrityksen kiintiö on yhtä suuri kuin sille markkinointivuodeksi 2005/2006 asetuksen (EY) N:o 1260/2001 mukaisesti myönnetyt A- ja B-kiintiöt yhteensä.

3.   Jos kiintiö myönnetään sokeriyritykselle, jolla on useampia kuin yksi tuotantoyksikkö, jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteet, jotka ne katsovat tarpeellisiksi sokerijuurikkaan ja -ruo'on viljelijöiden etujen huomioon ottamiseksi.

8 artikla

Sokerin lisäkiintiö

1.   Sokeriyritys voi viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2007 hakea sokerin lisäkiintiötä jäsenvaltiolta, johon se on sijoittautunut.

Suurimmat mahdolliset sokerin lisäkiintiöt jäsenvaltiota kohden vahvistetaan liitteessä IV olevassa I kohdassa.

2.   Jäsenvaltiot päättävät pyyntöjen perusteella sekä objektiivisin ja syrjimättömin perustein hyväksyttävät määrät. Jos nämä lisämääriä koskevat hakemukset yhteen laskettuina ylittävät käytettävissä olevan kansallisen määrän, asianomaisen jäsenvaltion on sovellettava hyväksyttäviin määriin suhteellista vähennyskerrointa. Tämän tuloksena saadut määrät ovat kyseisille yrityksille myönnettävä lisäkiintiö.

3.   Yrityksille 1 ja 2 kohdan mukaisesti myönnetyistä lisäkiintiöistä on perittävä 730 euron kertamaksu. Se peritään myönnettyä lisäkiintiötonnia kohden.

4.   Jäsenvaltion on perittävä 3 kohdan mukainen kertamaksu kokonaisuudessaan alueelleen sijoittautuneilta yrityksiltä, joille on myönnetty lisäkiintiö.

Asianomaisten sokeriyritysten on maksettava kertamaksu jäsenvaltion vahvistamaan määräpäivään mennessä. Määräpäivä ei voi olla myöhäisempi kuin 28 päivää helmikuuta 2008.

5.   Jos sokeriyritys ei ole maksanut kertamaksua ennen 28 päivää helmikuuta 2008, katsotaan, ettei kyseiselle yritykselle ole myönnetty lisäkiintiöitä.

9 artikla

Isoglukoosin lisä- ja täydentävä kiintiö

1.   Liitteessä III vahvistettuun isoglukoosin kokonaiskiintiöön lisätään 100 000 tonnin isoglukoosikiintiö markkinointivuonna 2006/2007. Markkinointivuosina 2007/2008 ja 2008/2009 edellisen markkinointivuoden kiintiöön lisätään isoglukoosin lisäkiintiö, jonka suuruus on 100 000 tonnia.

Jäsenvaltion on myönnettävä yrityksille lisäkiintiöt suhteessa isoglukoosikiintiöihin, jotka niille on myönnetty 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   Italia, Liettua ja Ruotsi voivat pyynnöstä myöntää alueelleen sijoittautuneelle yritykselle täydentävän isoglukoosikiintiön markkinointivuodesta 2006/2007 markkinointivuoteen 2009/2010 ulottuvalle kaudelle. Suurimmat mahdolliset täydentävät kiintiöt jäsenvaltiota kohden vahvistetaan liitteessä IV olevassa II kohdassa.

3.   Yrityksille 2 kohdan mukaisesti myönnetyistä täydentävistä kiintiöistä on perittävä 730 euron kertamaksu. Se peritään myönnettyä täydentävän kiintiön tonnia kohden.

10 artikla

Kiintiöiden hallinnointi

1.   Liitteessä III vahvistettuja kiintiöitä mukautetaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen markkinointivuoden 2006/2007 osalta viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2006 ja markkinointivuosien 2007/2008, 2008/2009, 2009/2010 ja 2010/2011 osalta viimeistään edellisen markkinointivuoden helmikuun lopussa. Mukautuksissa on otettava huomioon tämän asetuksen 8 artiklan ja 9 artiklan, tämän artiklan 2 kohdan, tämän asetuksen 14 ja 19 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan soveltamisen tulokset.

2.   Jotta vältetään markkinoiden epätasapaino markkinointivuodesta 2010/2011 alkaen, komissio päättää asetuksessa (EY) N:o 320/2006 säädetyn rakenneuudistusjärjestelmän tulokset huomioon ottaen viimeistään vuoden 2010 helmikuun lopussa 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen yhteisestä prosenttiosuudesta, jolla on tarpeen vähentää olemassa olevia sokeri-, isoglukoosi- ja inuliinisiirappikiintiöitä jäsenvaltiota tai aluetta kohden.

3.   Jäsenvaltioiden on mukautettava kunkin yrityksen kiintiötä tämän mukaisesti.

11 artikla

Kansallisen kiintiön uudelleenjakaminen

1.   Jäsenvaltio saa alentaa alueelleen sijoittautuneelle yritykselle myönnettyä sokeri- tai isoglukoosikiintiötä

—

enintään 25 prosentilla markkinointivuosien 2006/2007 ja 2007/2008 osalta kunnioittaen kuitenkin yritysten oikeutta osallistua asetuksella (EY) N:o 320/2006 perustettuihin mekanismeihin,

ja

—

enintään 10 prosentilla markkinointivuoden 2008/2009 ja sitä seuraavien markkinointivuosien osalta.

2.   Jäsenvaltiot voivat siirtää kiintiöitä yritysten välillä liitteessä V säädettyjä sääntöjä noudattaen sekä ottaen huomioon kunkin asianomaisen osapuolen ja erityisesti sokerijuurikkaan tai sokeriruo'on viljelijöiden edut.

3.   Asianomaisen jäsenvaltion on myönnettävä 1 ja 2 kohdan mukaisesti alennetut määrät yhdelle tai useammalle alueelleen sijoittautuneelle yritykselle riippumatta siitä, onko niillä kiintiö.

3 LUKU

Kiintiön ulkopuolinen tuotanto

12 artikla

Soveltamisala

Sokeri, isoglukoosi tai inuliinisiirappi, jota tuotetaan jonakin markkinointivuonna 7 artiklassa tarkoitetun kiintiön ulkopuolella, voidaan:

a)

käyttää tiettyjen 13 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden tuotantoon;

b)

siirtää seuraavan markkinointivuoden kiintiötuotantoon 14 artiklan mukaisesti;

c)

käyttää syrjäisimpien alueiden erityistä hankintajärjestelmää varten asetuksen (EY) N:o247/2006 II osaston mukaisesti;

tai

d)

viedä 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vahvistetun määrällisen rajoituksen puitteissa ja perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehtyjen sopimusten sitoumuksia noudattaen.

Muihin määriin sovelletaan 15 artiklassa tarkoitettua ylijäämämaksua.

13 artikla

Teollisuudelle tarkoitettu sokeri

1.   Teollisuudelle tarkoitettu sokeri, isoglukoosi ja inuliinisiirappi on varattava jonkin 2 kohdassa tarkoitetun tuotteen valmistukseen silloin kun:

a)

siitä on tehty ennen markkinointivuoden loppua toimitussopimus sellaisen tuottajan ja käyttäjän välillä, joille molemmille on myönnetty hyväksyntä 17 artiklan mukaisesti;

ja

b)

se on toimitettu käyttäjälle viimeistään 30 päivänä marraskuuta seuraavana markkinointivuonna.

2.   Komissio laatii 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen luettelon tuotteista, joiden tuotannossa käytetään teollisuudelle tarkoitettua sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia.

Luettelo käsittää muun muassa seuraavat tuotteet:

a)

bioetanoli, alkoholi, rommi, elävä hiiva sekä levitteiksi tarkoitettujen ja ”Rinse appelstroopiksi” jalostettavien siirappien määrät;

b)

tietyt teollisuustuotteet, jotka eivät sisällä sokeria mutta joiden valmistuksessa käytetään sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia;

c)

tietyt kemian- ja lääketeollisuuden tuotteet, jotka sisältävät sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia.

3.   Edellä 1 artiklan 1 kohdan b–e alakohdassa luetelluille tuotteille voidaan myöntää tuotantotukea, jos tämän artiklan 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden valmistukseen ei ole saatavilla ylijäämäsokeria tai tuontisokeria, ylijäämäisoglukoosia tai ylijäämäinuliinisiirappia maailmanmarkkinahintaan.

Tuotantotuki vahvistetaan ottaen huomioon erityisesti tuontisokerin käytöstä alalle aiheutuvat kustannukset siinä tapauksessa, että sokeri olisi hankittava maailmanmarkkinoilta, sekä yhteisön markkinoilla saatavilla olevan ylijäämäsokerin hinta tai viitehinta, jos ylijäämäsokeria ei ole.

14 artikla

Ylijäämäsokerin siirtäminen

1.   Jokainen yritys voi siirtää sokeri-, isoglukoosi- tai inuliinisiirappikiintiönsä ylittävän tuotantonsa kokonaan tai osittain siten, että se luetaan seuraavan markkinointivuoden tuotantoon. Tätä koskeva päätös on peruuttamaton, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen tehneiden yritysten:

a)

on ilmoitettava asianomaiselle jäsenvaltiolle ennen sen määräämää päivämäärää:

—

siirrettävän sokeriuo'on määrät kuluvan markkinointivuoden 1 päivän helmikuuta ja 30 päivän kesäkuuta välisenä aikana,

—

siirrettävän sokerin tai inuliinisiirapin muut määrät kuluvan markkinointivuoden 1 päivän helmikuuta ja 15 päivän huhtikuuta välisenä aikana;

b)

sitouduttava varastoimaan siirrettävät määrät omalla kustannuksellaan kuluvan markkinointivuoden loppuun sakka.

3.   Jos yrityksen lopullinen tuotanto on asianomaisena markkinointivuonna pienempi kuin 1 kohdan mukaisen päätöksen tekohetkellä tehty arvio, siirrettyä määrää voidaan mukauttaa taannehtivasti viimeistään 31 päivänä lokakuuta seuraavana markkinointivuonna.

4.   Siirrettyjä määriä pidetään ensimmäisinä seuraavan markkinointivuoden kiintiössä tuotettavina määrinä.

15 artikla

Ylijäämämaksu

1.   Ylijäämämaksu peritään seuraavien tuotteiden määristä:

a)

minä tahansa markkinointivuonna tuotettu ylijäämäsokeri, -isoglukoosi ja -inuliinisiirappi lukuun ottamatta seuraavan markkinointivuoden tuotantokiintiöön siirrettyjä ja 14 artiklan mukaisesti varastoituja määriä tai 12 artiklan c ja d alakohdassa tarkoitettuja määriä;

b)

teollisuudelle tarkoitettu sokeri, isoglukoosi ja inuliinisiirappi, josta ei ole vahvistettavaan määräpäivään mennessä toimitettu todisteita, joiden mukaan se on valmistettu joksikin 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuksi tuotteeksi;

c)

sokeri, isoglukoosi ja inuliinisiirappi, joka on poistettu markkinoilta 19 artiklan mukaisesti ja jonka osalta 19 artiklan 3 kohdassa säädettyjä velvollisuuksia ei ole täytetty.

2.   Ylijäämämaksu vahvistetaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen riittävän korkealle tasolle, jotta estetään 1 kohdassa tarkoitettujen määrien kasaantuminen.

3.   Jäsenvaltion on perittävä 1 kohdassa tarkoitettu ylijäämämaksu alueelleen sijoittautuneilta yrityksiltä 1 kohdassa tarkoitettujen tuotantomäärien mukaan, jotka on niiden osalta todettu asianomaisen markkinointivuoden osalta.

4 LUKU

Markkinoiden hallinto

16 artikla

Tuotantomaksu

1.   Sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia tuottaville yrityksille myönnetyistä sokeri-, isoglukoosi- ja inuliinisiirappikiintiöistä peritään markkinointivuodesta 2007/2008 alkaen tuotantomaksu.

2.   Tuotantomaksu on 12 euroa tonnilta kiintiösokeria ja -inuliinisiirappia. Isoglukoosin tuotantomaksu on 50 prosenttia sokeriin sovellettavasta tuotantomaksusta.

3.   Jäsenvaltion on perittävä 1 kohdan mukaisesti maksettu tuotantomaksu kokonaisuudessaan alueelleen sijoittautuneilta yrityksiltä suhteessa niiden asianomaisen markkinointivuoden kiintiöön.

Yritysten on suoritettava tuotantomaksut ennen asianomaisen markkinointivuoden helmikuun loppua.

4.   Yhteisön sokeri- ja inuliinisiirappiyritykset voivat vaatia, että sokerijuurikkaan tai sokeriruo'on viljelijät tai juurisikurin toimittajat vastaavat 50 prosentista asianomaisesta tuotantomaksusta.

17 artikla

Hyväksytyt toimijat

1.   Jäsenvaltion on pyynnöstä myönnettävä hyväksyntä sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia tuottavalle yritykselle tai kyseisiä tuotteita joksikin 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon sisältyväksi tuotteeksi jalostavalle yritykselle, jos yritys täyttää seuraavat edellytykset:

a)

se todistaa, että sillä on ammattimainen tuotantokapasiteetti;

b)

se lupautuu toimittamaan tarvittavat tiedot ja hyväksyy tähän asetukseen liittyvät tarkastukset;

c)

sen hyväksyntää ei ole keskeytetty eikä peruutettu.

2.   Hyväksytyn yrityksen on toimitettava seuraavat tiedot sille jäsenvaltiolle, jonka alueella sokerijuurikas tai -ruoko korjataan tai jossa puhdistaminen tapahtuu:

a)

sokerijuurikkaan tai -ruo'on määrät, joista on tehty toimitussopimus, sekä arvioitu sokerijuurikkaan, sokeriruo'on ja sokerin vastaava saanto hehtaaria kohden;

b)

tiedot, jotka koskevat sokerijuurikkaan, sokeriruo'on ja raakasokerin suunniteltuja ja tosiasiallisia toimituksia sekä sokerintuotantoa ja sokerivarastoja;

c)

myydyn valkoisen sokerin määrät sekä vastaavat hinnat ja ehdot.

18 artikla

Yksityinen varastointi ja interventio

1.   Jos edustavana ajanjaksona todettu yhteisön keskihinta on alhaisempi kuin viitehinta ja markkinoiden tilanne huomioon ottaen todennäköisesti pysyy mainitulla tasolla, yrityksille, joille on myönnetty sokerikiintiö, voidaan myöntää tukea valkoisen sokerin yksityistä varastointia varten.

2.   Kunkin sokeria tuottavan jäsenvaltion nimeämä interventioelin ostaa yhteisössä markkinointivuosina 2006/2007, 2007/2008, 2008/2009 ja 2009/2010 markkinointivuotta kohden enintään 600 000 tonnia sille tarjottua valkoista sokeria tai raakasokeria edellyttäen, että

—

kyseinen sokeri on tuotettu kiintiön mukaisesti ja valmistettu yhteisössä korjatusta sokerijuurikkaasta tai -ruo'osta;

—

myyjä ja interventioelin ovat tehneet kyseistä sokeria koskevan varastointisopimuksen.

Interventioelimet ostavat hinnalla, joka on 80 prosenttia 3 artiklassa sitä markkinointivuotta seuraavaksi markkinointivuodeksi vahvistetusta viitehinnasta, jona tarjous jätetään. Jos sokerin laatu eroaa vakiolaadusta, jolle viitehinta on vahvistettu, tätä hintaa nostetaan tai lasketaan vastaavasti.

3.   Interventioelimet saavat myydä sokerin vain hinnalla, joka on korkeampi kuin siksi markkinointivuodeksi vahvistettu viitehinta, jona myynti tapahtuu.

Jäljempänä 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti ja noudattaen perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehtyjen sopimusten sitoumuksia voidaan kuitenkin päättää, että interventioelimet:

a)

saavat myydä sokeria ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla viitehinnalla tai sitä alemmalla hinnalla, jos sokeri on tarkoitettu

—

käytettäväksi rehuna,

tai

—

vietäväksi joko jalostamattomana tai jalostettuna perustamissopimuksen liitteessä I tai tämän asetuksen liitteessä VII luetelluiksi tuotteiksi.

b)

antavat jalostamattoman sokerinsa yhteisön sisämarkkinoilla ihmisravintona käytettäväksi hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka kyseinen jäsenvaltio on tunnustanut tai komissio on tunnustanut tapauksissa, joissa jokin jäsenvaltio ei ole tunnustanut yhtään tällaista järjestöä, asianomaisena ajankohtana sovellettavaa viitehintaa alemmalla hinnalla tai ilmaiseksi jaettavaksi osana yksittäisiä hätäapuoperaatioita.

19 artikla

Sokerin poistaminen markkinoilta

1.   Jotta markkinoiden rakenteellinen tasapaino säilyisi viitehintaa lähellä olevalla hintatasolla, markkinoilta voidaan poistaa seuraavan markkinointivuoden alkuun asti tietty, kaikille jäsenvaltioille sama prosenttiosuus kiintiösokeria, -isoglukoosia ja -inuliinisiirappia ottaen huomioon perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat yhteisön sitoumukset.

Tällöin asianomaisena markkinointivuonna sama prosenttiosuus vähennetään tämän asetuksen 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta puhdistettavaksi tarkoitetun tuontiraakasokerin perinteisestä hankintatarpeesta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu markkinoiltapoistamisen prosenttiosuus vahvistetaan viimeistään 31 päivänä lokakuuta asianomaisena markkinointivuonna kyseisen markkinointivuoden odotettavissa olevien markkinasuuntausten perusteella.

3.   Kunkin yrityksen, jolle on myönnetty kiintiö, on varastoitava markkinoiltapoistamisjaksona omalla kustannuksellaan sokerimäärät, jotka johtuvat 1 kohdassa tarkoitetun prosenttiosuuden soveltamisesta yrityksen tuotantokiintiöön.

Minä tahansa markkinointivuonna markkinoilta poistettuja sokerimääriä pidetään ensimmäisinä seuraavan markkinointivuoden kiintiössä tuotettavina määrinä. Odotettavissa olevat markkinasuuntaukset huomioon ottaen voidaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kuitenkin päättää, että kuluvana ja/tai seuraavana markkinointivuonna markkinoilta poistettua sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia pidetään kokonaan tai osittain:

—

ylijäämäsokerina, -isoglukoosina tai -inuliinisiirappina, jota voidaan käyttää teollisuudelle tarkoitettuna sokerina, isoglukoosina tai inuliinisiirappina;

tai

—

väliaikaisena kiintiötuotantona, josta osa voidaan varata vientiä varten noudattaen perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvia yhteisön sitoumuksia.

4.   Jos yhteisön sokeritarjonta on riittämätön, voidaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päättää, että tietty määrä markkinoilta poistettua sokeria, glukoosia tai inuliinisiirappia voidaan myydä yhteisön markkinoilla ennen markkinoiltapoistamisjakson päättymistä.

20 artikla

Varastointi eri järjestelmissä

Sokeria, joka varastoidaan markkinointivuoden aikana jossakin 14, 18 tai 19 artiklassa tarkoitetussa järjestelmässä, ei voida varastoida yksityisesti tai julkisesti minkään muun mainitun säännöksen mukaisesti.

III OSASTO

KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA KÄYTÄVÄ KAUPPA

1 LUKU

Tuontia ja vientiä koskevat yhteiset säännökset

21 artikla

Yhdistetty nimikkeistö

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tariffiluokitteluun sovelletaan yhdistetyn nimikkeistön yleisiä tulkintasääntöjä ja sen soveltamista koskevia erityissääntöjä. Tämän asetuksen soveltamiseen perustuva tariffinimikkeistö sisällytetään yhteiseen tullitariffiin.

22 artikla

Yleiset periaatteet

Jollei tässä asetuksessa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä toisin säädetä, kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa kielletään:

a)

vaikutukseltaan tulleja vastaavien maksujen kantaminen;

b)

määrällisten rajoitusten tai vaikutuksiltaan vastaavien toimenpiteiden soveltaminen.

23 artikla

Vienti- ja tuontitodistukset

1.   Tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa lueteltuja tuotteita, h alakohdassa lueteltuja lukuun ottamatta, yhteisöön tuotaessa tai yhteisöstä vietäessä on esitettävä tuonti- tai vientitodistus. Jos jonkin sokerintuonnin hallinnoinnissa ei edellytetä todistusta, voidaan kuitenkin säätää poikkeuksista.

2.   Jäsenvaltioiden on myönnettävä todistus kaikille hakijoille riippumatta näiden sijoittautumispaikasta yhteisössä ja rajoittamatta tämän asetuksen 28 ja 32 artiklan ja yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 27 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 980/2005 (9) 12 artiklan 5 kohdan soveltamiseksi toteutettavien toimenpiteiden sekä perustamissopimuksen 133 tai 300 artiklan mukaisesti tehtyjen sopimusten soveltamista.

3.   Tuonti- ja vientitodistukset ovat voimassa koko yhteisössä.

Todistusten myöntämisen edellytyksenä on vakuus, jolla taataan, että tuotteet tuodaan tai viedään todistuksen voimassaoloaikana. Ylivoimaista estettä lukuun ottamatta vakuus pidätetään kokonaan tai osittain, jos tuonti tai vienti ei mainittuna aikana toteudu lainkaan tai se toteutuu vain osittain.

4.   Todistusten voimassaoloajat vahvistetaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

24 artikla

Sisäisen jalostuksen menettely

Siinä määrin kuin sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn asianmukaisen toiminnan kannalta on tarpeellista, 1 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tuotteita koskeva sisäisen jalostuksen menettely voidaan kieltää kokonaan tai osittain 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

25 artikla

Suojatoimenpiteet

1.   Jos tuonnin tai viennin seurauksena yhden tai useamman 1 artiklan 1 kohdassa luetellun tuotteen markkinat yhteisössä häiriintyvät tai uhkaavat häiriintyä vakavasti siten, että perustamissopimuksen 33 artiklan tavoitteiden saavuttaminen vaarantuu, kauppaan voidaan kohdistaa aiheellisia toimenpiteitä yhteisön kansainvälisiä sitoumuksia noudattaen, kunnes häiriö tai häiriön uhka on väistynyt.

2.   Jos ilmenee 1 kohdassa tarkoitettu tilanne, komissio päättää tarvittavista toimenpiteistä jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan.

Jos komissio saa jäsenvaltiolta tällaisen pyynnön, se tekee asiasta päätöksen kolmen työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

Jäsenvaltioille ilmoitetaan tällaisista toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi.

3.   Mikä tahansa jäsenvaltio voi saattaa komission 2 kohdan mukaisesti toteuttaman toimenpiteen neuvoston käsiteltäväksi kolmen päivän kuluessa sen tiedoksisaamisesta. Neuvosto kokoontuu viipymättä. Se voi määräenemmistöllä muuttaa tai kumota kyseisen toimenpiteen kuukauden kuluessa päivästä, jona se saatettiin neuvoston käsiteltäväksi.

4.   Tämän artiklan mukaisesti hyväksyttyjä toimenpiteitä, joita sovelletaan WTO:n jäseniin, sovelletaan kuitenkin tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3285/94 (10) perusteella.

2 LUKU

Tuontiin sovellettavat säännökset

26 artikla

Tuontitullit

1.   Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, 1 artiklan 1 kohdassa lueteltuihin tuotteisiin sovelletaan yhteisen tullitariffin tuontitulleja.

2.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, komissio voi keskeyttää tuontitullien soveltamisen kokonaan tai osittain tiettyjen määrien osalta sen varmistamiseksi, että yhteisön markkinoilla on kolmansista maista tapahtuvan tuonnin avulla riittävä saatavuus, kun kyseessä ovat seuraavat tuotteet:

—

puhdistettavaksi tarkoitettu CN-koodeihin 1701 11 10 ja 1701 12 10 kuuluva raakasokeri;

—

CN-koodiin 1703 kuuluvat melassit.

3.   Jotta varmistetaan 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden valmistamiseksi tarvittava saatavuus, komissio voi keskeyttää tuontitullien soveltamisen kokonaan tai osittain tiettyjen määrien osalta, kun kyseessä ovat CN-koodiin 1701 kuuluva sokeri ja CN-koodeihin 1702 30 10, 1702 40 10, 1702 60 10 ja 1702 90 30 kuuluva isoglukoosi.

27 artikla

Tuonnin hallinnointi

1.   Tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tiettyjen tuotteiden tuonnista yhteisön markkinoille mahdollisesti johtuvien epäsuotuisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai torjumiseksi yhden tai useamman tällaisen yhteisessä tullitariffissa säädetyn tullin alaisen tuotteen tuonnille määrätään lisätuontitulli, jos 40 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla määritettävät edellytykset täyttyvät, paitsi jos tuonti ei todennäköisesti häiritse yhteisön markkinoita tai jos vaikutukset eivät ole oikeassa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

2.   Jos tuontihinta alittaa tason, jonka yhteisö on ilmoittanut Maailman kauppajärjestölle (käynnistyshinta), voidaan vahvistaa lisätuontitulli.

Lisätuontitullia asetettaessa huomioon otettavat tuontihinnat määritetään kyseisen lähetyksen cif-tuontihintojen perusteella.

Cif-tuontihinnat tarkistetaan kyseisen tuotteen edustavan maailmanmarkkinahinnan tai yhteisön tuontimarkkinoilla vallitsevan edustavan hinnan perusteella.

3.   Lisätulli voidaan vahvistaa myös, jos tuonnin määrä minä tahansa vuonna, jona 1 kohdassa tarkoitettuja epäsuotuisia vaikutuksia ilmenee tai todennäköisesti ilmenee, ylittää markkinoille pääsyn mahdollisuuksiin perustuvan tason, joka määritellään prosenttiosuutena edellisten kolmen vuoden vastaavasta kotimaisesta kulutuksesta (käynnistysmäärä).

28 artikla

Tariffikiintiöt

1.   Tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa luetelluille tuotteille perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista tai mistä tahansa muusta neuvoston säädöksestä johtuvat tariffikiintiöt otetaan käyttöön ja niitä hallinnoidaan tämän asetuksen 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2.   Tariffikiintiöitä hallinnoidaan soveltamalla jotain seuraavista menetelmistä, niiden yhdistelmää tai jotain muuta asianmukaista menetelmää välttäen kaikenlaista toimijoihin kohdistuvaa syrjintää:

a)

hakemusten saapumisjärjestykseen perustuva menetelmä (ensin tullutta palvellaan ensin -periaate);

b)

jätetyissä hakemuksissa haettujen määrien mukaiseen jakoon perustuva menetelmä (samanaikaisen tarkastelun menetelmä);

c)

perinteisiin kaupan järjestelyihin perustuva menetelmä (perinteiset/uudet toimijat -menetelmä).

3.   Käytettävässä hallinnointimenetelmässä on tarvittaessa otettava riittävästi huomioon yhteisön markkinoiden hankintatarpeet ja tarve turvata näiden markkinoiden tasapaino.

29 artikla

Perinteinen hankintatarve puhdistusta varten

1.   Sen estämättä, mitä 19 artiklan 1 kohdassa säädetään, puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin perinteiseksi hankintatarpeeksi yhteisössä vahvistetaan markkinointivuotta kohden 1 796 351 tonnia valkoisena sokerina ilmaistuna.

Perinteinen hankintatarve jakautuu markkinointivuosina 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009 seuraavasti:

—

Ranska 296 627 tonnia

—

Portugali 291 633 tonnia

—

Slovenia 19 585 tonnia

—

Suomi 59 925 tonnia

—

Yhdistynyt kuningaskunta 1 128 581 tonnia.

2.   Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua perinteistä hankintatarvetta korotetaan:

a)

50 000 tonnilla markkinointivuonna 2007/2008 ja 100 000 tonnilla markkinointivuodesta 2008/2009 alkaen. Nämä määrät on markkinointivuosina 2007/2008 ja 2008/2009 annettava Italian käyttöön.

b)

30 000 tonnilla markkinointivuodesta 2006/2007 alkaen ja täydentävällä 35 000 tonnilla siitä markkinointivuodesta alkaen, jona sokerikiintiötä on alennettu vähintään 50 prosenttia.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut määrät koskevat raakaa ruokosokeria, ja ne on varattava markkinointivuosiksi 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009 ainoata Portugalissa vuonna 2005 toiminnassa olevaa sokerijuurikkaan jalostustehdasta varten. Tätä jalostustehdasta pidetään päätoimisena puhdistamona.

3.   Puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin tuontitodistuksia saa myöntää vain päätoimisille puhdistamoille sillä edellytyksellä, että asianomaiset määrät eivät ylitä määriä, jotka saadaan tuoda 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun perinteisen hankintatarpeen puitteissa. Kyseisiä todistuksia voidaan siirtää ainoastaan päätoimisten puhdistamojen kesken, ja niiden voimassaolo lakkaa sen markkinointivuoden lopussa, jolle ne on myönnetty.

Tätä kohtaa sovelletaan markkinointivuosiin 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009 ja kunkin seuraavan markkinointivuoden ensimmäisiin kolmeen kuukauteen.

4.   Tuontitullien soveltaminen liitteessä VI tarkoitetuista maista peräisin olevaan puhdistettavaksi tarkoitettuun, CN-koodiin 1701 11 10 kuuluvaan ruokosokeriin keskeytetään sellaisen täydentävän määrän osalta, joka tarvitaan markkinointivuosina 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009 päätoimisten puhdistamojen riittävien hankintojen varmistamiseksi.

Täydentävä määrä vahvistetaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ja se perustuu tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun perinteisen hankintatarpeen ja puhdistettavaksi tarkoitetun sokerin hankintaennusteiden väliseen tasapainoon asianomaisena markkinointivuonna. Tätä tasapainoa voidaan markkinointivuoden aikana tarkistaa 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, ja se voi perustua kulutukseen tarkoitetun raakasokerin historiallisiin kiinteisiin arvioihin.

30 artikla

Takuuhinta

1.   AKT-maista/Intiasta peräisin olevalle sokerille vahvistettuja takuuhintoja sovelletaan tuotaessa vakiolaatuista raakasokeria ja valkoista sokeria:

a)

vähiten kehittyneistä maista asetuksen (EY) N:o 980/2005 12 ja 13 artiklassa tarkoitettujen järjestelyjen mukaisesti;

b)

tämän asetuksen liitteessä VI luetelluista maista silloin kun kyseessä ovat 29 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu täydentävä määrä.

2.   Takuuhintaista sokeria koskevissa tuontitodistushakemuksissa on oltava mukana vientimaan viranomaisten myöntämä vientitodistus, jossa todistetaan sokerin olevan asianomaisissa sopimuksissa vahvistettujen sääntöjen mukaista.

31 artikla

Sokeripöytäkirjan mukaiset sitoumukset

Toimenpiteitä voidaan toteuttaa 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen sen varmistamiseksi, että AKT-maista/Intiasta peräisin oleva sokeri tuodaan yhteisöön AKT–EY-kumppanuussopimuksen liitteessä V olevassa pöytäkirjassa nro 3 ja Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan välisessä ruokosokeria koskevassa sopimuksessa vahvistetuin edellytyksin. Kyseiset toimenpiteet voivat tarvittaessa poiketa tämän asetuksen 29 artiklasta.

3 LUKU

Vientiin sovellettavat säännökset

32 artikla

Vientitukien soveltamisala

1.   Siinä määrin kuin on tarpeen 1 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa lueteltujen tuotteiden viennin mahdollistamiseksi sellaisenaan tai liitteessä VII lueteltuina jalostettuina tuotteina sekä sokerin maailmanmarkkinanoteerausten tai -hintojen pohjalta ja perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehtyjen sopimusten rajoissa, näiden noteerausten tai hintojen ja yhteisön hintojen välinen erotus voidaan kattaa vientituella.

2.   Voidaan säätää vientituen myöntämisestä sellaisille 1 artiklan 1 kohdan d ja g alakohdassa luetelluille tuotteille, jotka viedään sellaisenaan tai liitteessä VII lueteltuina jalostettuina tuotteina.

Laskettaessa tuen määrää kuiva-ainetonnia kohti otetaan tällöin erityisesti huomioon:

a)

CN-koodiin 1702 30 91 kuuluvien tuotteiden vientiin sovellettava tuki;

b)

edellä 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa lueteltujen tuotteiden vientiin sovellettava tuki;

c)

suunnitellun viennin taloudelliset näkökohdat.

3.   Liitteessä I määritellyn vakiolaatuisen raakasokerin vientituki saa olla enintään 92 prosenttia valkoiselle sokerille myönnetystä vientituesta. Tätä rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta kandisokerille vahvistettaviin vientitukiin.

4.   Vientituki tuotteille, jotka viedään liitteessä VII lueteltuina jalostettuina tuotteina, ei saa olla suurempi kuin sellaisenaan vietävien samojen tuotteiden vientituki.

33 artikla

Vientituen vahvistaminen

1.   Määrät, jotka voidaan viedä vientituella, myönnetään noudattamalla menetelmää, joka:

a)

sopii parhaiten tuotteen luonteeseen ja kyseiseen markkinatilanteeseen ja jolla hyödynnetään käytettävissä olevia voimavaroja mahdollisimman tehokkaasti, ottaen huomioon yhteisön viennin tehokkuus ja rakenne, aiheuttamatta kuitenkaan syrjintää asianomaisten toimijoiden ja etenkään suurten ja pienten toimijoiden välillä;

b)

on toimijoille hallinnollisesti kevein, kun hallinnolliset vaatimukset otetaan huomioon.

2.   Vientituki on samansuuruinen kaikkialla yhteisössä. Se voi vaihdella määräpaikan mukaan, jos maailmanmarkkinatilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset niin edellyttävät.

Vientituet vahvistetaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Vientituet voidaan vahvistaa:

a)

säännöllisin määräajoin;

b)

sellaisia tuotteita koskevilla tarjouskilpailuilla, joiden osalta on aiemmin säädetty tällaisesta menettelystä.

Komissio voi tarvittaessa joko jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan muuttaa säännöllisin määräajoin vahvistettua vientitukea muuna ajankohtana.

3.   Sellaisenaan vietävien 32 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta vientitukea myönnetään vain hakemuksesta ja sikäli kun esitetään vientitodistus.

Sellaisenaan vietävien 32 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden vientiin sovelletaan vientitodistuksen hakemispäivänä sovellettavaa vientitukea ja eriytetyn tuen osalta vientitukea, jota kyseisenä päivänä sovelletaan:

a)

todistuksessa ilmoitettuun määräpaikkaan;

tai

b)

tapauksen mukaan todelliseen määräpaikkaan, jos se ei ole sama kuin todistuksessa mainittu; tällöin sovellettava määrä ei saa olla suurempi kuin vientitodistuksessa mainittuun määräpaikkaan sovellettava määrä.

4.   Edellä 3 kohdan säännökset voidaan ulottaa koskemaan liitteessä VII lueteltuina jalostettuina tuotteina vietäviä tuotteita tiettyihin maataloustuotteiden valmistuksessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavasta kauppajärjestelmästä 6 päivänä joulukuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3448/93 (11) 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt hyväksytään mainittua menettelyä noudattaen.

34 artikla

Vientiä koskevat rajat

Perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvien määrällisten sitoumusten noudattaminen taataan kyseisiin tuotteisiin sovellettavien viiteajanjaksojen osalta myönnettyjen vientitodistusten perusteella.

35 artikla

Vientirajoitukset

1.   Jos yhden tai useamman 1 artiklan 1 kohdassa luetellun tuotteen maailmanmarkkinanoteeraukset tai -hinnat saavuttavat tason, joka häiritsee tai on vaarassa häiritä tuotteiden saatavuutta yhteisön markkinoilla, ja jos tilanne näyttää jatkuvan samanlaisena ja huononevan, voidaan erityisen vakavissa hätätilanteissa toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä.

2.   Tämän artiklan mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä sovelletaan perustamissopimuksen 300 artiklan 2 kohdan mukaisista kansainvälisistä sopimuksista johtuvia velvoitteita noudattaen.

IV OSASTO

YLEISET, SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

1 LUKU

Yleiset säännökset

36 artikla

Valtiontuki

1.   Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa sovelletaan 1 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tuotteiden tuotantoon ja kauppaan tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua valtiontukea lukuun ottamatta.

2.   Jäsenvaltiot, jotka alentavat sokerikiintiötään yli 50 prosenttia, voivat myöntää väliaikaista valtiontukea ajanjaksona, jona sokerijuurikkaan viljelijöille tarkoitettua siirtymäkauden tukea maksetaan yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun asetuksen (EY) N:o 1782/2003 muuttamisesta 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 319/2006 (12) 10 f luvun mukaisesti. Komission on kyseessä olevan jäsenvaltion hakemuksesta tehtävä päätös tätä toimenpidettä varten käytettävissä oleva valtiontuen kokonaismäärästä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu väliaikainen tuki ei saa Italian osalta olla yli 11 euroa markkinointivuotta ja sokerijuurikastonnia kohden, ja se on myönnettävä sokerijuurikkaan viljelijöille ja sokerijuurikkaiden kuljetuksiin.

3.   Suomi saa myöntää sokerijuurikkaan viljelijöille tukea enintään 350 euroa hehtaaria ja markkinointivuotta kohden.

4.   Kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle markkinointivuonna tosiasiallisesti myönnetty valtiontuen määrä 30 päivän kuluessa ennen kunkin markkinointivuoden päättymistä.

37 artikla

Häiriölauseke

Jos yhteisön markkinoilla todetaan hintojen merkittävää nousua tai laskua ja

—

kaikki tämän asetuksen muiden artiklojen nojalla käytettävissä olevat toimenpiteet on toteutettu,

ja

—

tilanne jatkuu todennäköisesti sellaisena, että markkinat häiriintyvät tai uhkaavat häiriintyä,

voidaan toteuttaa tarvittavia lisätoimenpiteitä.

38 artikla

Tietojen antaminen

Jäsenvaltiot ja komissio toimittavat toisilleen tämän asetuksen soveltamisen ja 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tuotteita koskevien kansainvälisten velvoitteiden noudattamisen kannalta tarpeelliset tiedot.

39 artikla

Sokerin hallintokomitea

1.   Komissiota avustaa sokerin hallintokomitea, jäljempänä ”komitea”.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

3.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

40 artikla

Täytäntöönpanoa koskevat säännöt

1.   Tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt hyväksytään 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Niihin sisältyvät erityisesti:

a)

yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 3—6 artiklan soveltamista ja erityisesti ne, jotka koskevat hintojen korotuksia ja alennuksia ja joita sovelletaan poikettaessa 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta viitehinnasta tai 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta vähimmäishinnasta;

b)

yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 7—10 artiklan soveltamista;

c)

yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 12, 13, 14 ja 15 artiklan soveltamista, ja erityisesti tuotantotukien myöntämisen edellytykset ja määrät sekä tukikelpoiset tuotemäärät;

d)

yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 8, 9, 15 ja 16 artiklassa tarkoitettujen määrien vahvistamista ja niistä ilmoittamista;

e)

yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 26, 27 ja 28 artiklan soveltamista. Näihin sääntöihin voivat sisältyä erityisesti:

i)

26 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu tuontitullien soveltamisen keskeyttäminen, joka voidaan toteuttaa tarjouskilpailulla;

ii)

niiden tuotteiden määrittäminen, joihin voidaan soveltaa lisätuontitulleja 27 artiklan mukaisesti;

iii)

28 artiklan 1 kohdan mukaiset vuotuiset tariffikiintiöt, jotka jaetaan tarvittaessa koko vuodelle, sekä käytettävän hallintomenetelmän määrittäminen, johon sisältyvät tapauksen mukaan:

—

takeet tuotteen luonteesta, lähtöpaikasta ja alkuperästä;

—

ensimmäisessä luetelmakohdassa mainitut takeet todistavan asiakirjan hyväksyminen;

—

tuontitodistusten myöntämisedellytykset ja voimassaoloaika;

f)

yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 36 ja 38 artiklan soveltamista;

g)

yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat III osastossa olevan 3 luvun säännösten soveltamista. Näihin sääntöihin voivat sisältyä erityisesti:

i)

yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat sellaisten vietävissä olevien määrien uudelleenjakamista, joita ei ole myönnetty eikä käytetty;

ii)

35 artiklassa tarkoitetut asianmukaiset toimenpiteet.

2.   Lisäksi voidaan 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä:

a)

perusteet, joita sokeriyrityksiin sovelletaan myönnettäessä sokerijuurikkaan myyjille juurikasmäärät, joista on tehtävä ennen kylvöä toimitussopimukset 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

b)

liitteiden I ja II muutokset;

c)

poikkeuksen tekeminen 14 artiklan 2 kohdassa säädetyistä päivämääristä;

d)

yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 16—19 artiklan soveltamista, ja erityisesti;

i)

lisätiedot, jotka hyväksyttyjen toimijoiden on toimitettava;

ii)

seuraamuksia sekä toimijan hyväksynnän keskeyttämistä ja peruuttamista koskevat perusteet;

iii)

18 artiklan 1 kohdassa säädetyn yksityisen varastointia varten myönnettävää tukea ja tämän tuen määrä;

iv)

vähimmäislaatua ja -määrää koskevat vaatimukset, sovellettavat hinnankorotukset ja -alennukset sekä menettelyt ja vaatimukset, joita sovelletaan interventioelinten toteuttamiin haltuunottoihin sekä 18 artiklan 2 kohdassa säädettyihin interventio-ostoihin;

v)

19 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu markkinoilta poistetun kiintiösokerin prosenttiosuus;

vi)

edellytykset, jotka liittyvät vähimmäishinnan maksamiseen silloin kun markkinoilta poistettu sokeri myydään yhteisön markkinoilla 19 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

e)

23 artiklan 1 kohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamista koskevat säännöt;

f)

yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 29 ja 30 artiklan soveltamista erityisesti kansainvälisten sopimusten noudattamiseksi:

i)

2 artiklan 11 kohdassa säädetyn määritelmän muutokset;

ii)

liitteen VI muutokset.

g)

37 artiklan soveltamista koskevat toimenpiteet.

41 artikla

Asetuksen (EY) N:o 247/2006 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 247/2006 seuraavasti:

1)

Lisätään 16 artiklaan kohta seuraavasti:

”3.   Ranska voi myöntää kansallista tukea sokerialalle Ranskan syrjäisimmillä alueilla enintään 60 miljoonaa euroa markkinointivuoden 2005/2006 osalta ja enintään 90 miljoonaa euroa markkinointivuodesta 2006/2007 alkaen.

Perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa ei sovelleta tässä kohdassa tarkoitettuun tukeen.

Ranskan on ilmoitettava komissiolle tosiasiallisesti myönnetty tuen määrä 30 päivän kuluessa ennen kunkin markkinointivuoden päättymistä.”

2)

Korvataan 23 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Yhteisö rahoittaa tämän asetuksen II ja III osastossa säädettyjä toimenpiteitä seuraavilla vuotuisilla enimmäismäärillä:

(miljoonaa euroa)

 

Varainhoitovuosi 2007

Varainhoitovuosi 2008

Varainhoitovuosi 2009

Varainhoitovuosi 2010 ja sitä seuraavat vuodet

Ranskan merentakaiset departementit

126,6

133,5

140,3

143,9

Azorit ja Madeira

77,9

78,0

78,1

78,2

Kanariansaaret

127,3

127,3

127,3

127,3”

42 artikla

Erityistoimenpiteet

Toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen ja perusteltuja käytännön erityisongelmien ratkaisemiseksi kiireellisissä tapauksissa, päätetään 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Nämä toimenpiteet voivat poiketa tämän asetuksen säännöksistä, mutta ainoastaan siinä määrin ja sellaisen ajan kuin on ehdottoman välttämätöntä.

43 artikla

Rahoitusta koskevat säännökset

Asetusta (EY) N:o 1258/1999 ja, 1 päivästä tammikuuta 2007, asetusta (EY) N:o 1290/2005 sekä niiden täytäntöön panemiseksi annettuja säännöksiä sovelletaan menoihin, jotka aiheutuvat jäsenvaltioille tästä asetuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämisestä.

2 LUKU

Siirtymä- ja loppusäännökset

44 artikla

Siirtymätoimenpiteet

Toimenpiteitä voidaan toteuttaa 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jotta

a)

siirtyminen markkinointivuoden 2005/2006 markkinatilanteesta markkinointivuoden 2006/2007 markkinatilanteeseen erityisesti alentamalla määrää, joka voidaan tuottaa kiintiön mukaisesti, ja siirtyminen asetuksessa (EY) N:o 1260/2001 annetuista säännöistä tässä asetuksessa vahvistettuihin sääntöihin olisi helpompaa,

ja

b)

varmistetaan, että yhteisö täyttää asetuksen (EY) N:o 1260/2001 13 artiklassa tarkoitettuja C-sokeria koskevat kansainväliset velvoitteensa samalla kun vältetään aiheuttamasta häiriötä yhteisön sokerimarkkinoilla.

45 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1260/2001.

46 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan markkinointivuodesta 2006/2007. Tämän asetuksen 39, 40, 41 ja 44 artiklaa sovelletaan kuitenkin sen voimaantulopäivästä. Sen II osastoa sovelletaan markkinointivuoden 2014/2015 loppuun.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä helmikuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. PRÖLL

(1)  Lausunto annettu 19. tammikuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Lausunto annettu 26. lokakuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 16).

(4)  Ks. tämän virallisen lehden sivu 42.

(5)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(6)  EUVL L 42, 14.2.2006, s. 1.

(7)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 103, asetus on kumottu asetuksella (EY) N:o 1290/2005 (EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1).

(8)  EYVL L 190, 23.7.1975, s. 36.

(9)  EUVL L 169, 30.6.2005, s. 1.

(10)  EYVL L 349, 31.12.1994, s. 53, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2200/2004 (EUVL L 374, 22.12.2004, s. 1).

(11)  EYVL L 318, 20.12.1993, s. 18, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2580/2000 (EYVL L 298, 25.11.2000, s. 5).

(12)  Ks. tämän virallisen lehden sivu 32.

LIITE I

VAKIOLAADUT

I KOHTA

Sokerijuurikkaan vakiolaatu

Vakiolaatuisilla juurikkailla on oltava seuraavat ominaispiirteet:

a)

virheetön, kunnollinen ja myyntikelpoinen laatu,

b)

vastaanotettaessa 16 prosentin sokeripitoisuus.

II KOHTA

Valkoisen sokerin vakiolaatu

1.

Vakiolaatuisella valkoisella sokerilla on oltava seuraavat ominaispiirteet:

a)

virheetön, kunnollinen ja myyntikelpoinen laatu; kuiva, tasainen kiderakenne, vapaasti juokseva,

b)

polarisaatio vähintään 99,7,

c)

kosteuspitoisuus enintään 0,06 prosenttia,

d)

inverttisokeripitoisuus enintään 0,04 prosenttia,

e)

jäljempänä 2 kohdan mukaisesti vahvistettu kokonaispistemäärä enintään 22 ja enintään:

 

15 tuhkapitoisuuden osalta,

 

9 värityypiltä, määritettynä Brunswick Institute of Agricultural Technologyn menetelmän, jäljempänä ”Brunswickin menetelmä”, mukaisesti,

 

6 liuoksen värisävyltä, määritettynä International Commission for Uniform Methods of Sugar Analyses -menetelmän, jäljempänä ”Icumsa-menetelmä”, mukaisesti.

2.

Yksi piste vastaa:

a)

0,0018 prosentin tuhkapitoisuutta, määritettynä Icumsa-menetelmän mukaisesti siten, että tiivistymisaste on 28 Brix-asteikolla,

b)

0,5 värityyppiyksikköä, määritettynä Brunswick-menetelmän mukaisesti,

c)

7,5 liuoksen väripitoisuuden yksikköä, määritettynä Icumsa-menetelmän mukaisesti.

3.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen ominaisuuksien määrittämisessä käytetään samoja menetelmiä kuin interventiotoimenpiteiden yhteydessä samojen ominaisuuksien määrittämisessä.

III KOHTA

Raakasokerin vakiolaatu

1.

Vakiolaatuinen raakasokeri on saannoltaan 92 prosenttia olevaa valkoista sokeria.

2.

Juurikasraakasokerin saanto lasketaan vähentämällä tämän sokerin polarisaatioasteesta:

a)

sen tuhkapitoisuuden prosenttiosuus kerrottuna neljällä,

b)

sen inverttisokeripitoisuuden prosenttiosuus kerrottuna kahdella,

c)

luku 1.

3.

Ruokoraakasokerin saanto lasketaan vähentämällä tämän sokerin kahdella kerrotusta polarisaatioasteesta luku 100.

LIITE II

SOKERIJUURIKKAIDEN OSTOEHDOT

I KOHTA

Tässä liitteessä ”sopimuspuolella” tarkoitetaan:

a)

sokeriyrityksiä, jäljempänä ”valmistajat”;

b)

sokerijuurikkaan myyjiä, jäljempänä ”myyjät”.

II KOHTA

1.

Toimitussopimus on tehtävä kirjallisena ja määritellystä kiintiösokerijuurikasmäärästä.

2.

Toimitussopimuksessa on tarkennettava, voidaanko sokerijuurikkaita toimittaa lisää ja millä ehdoilla.

III KOHTA

1.

Toimitussopimukseen on merkittävä 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa ja tapauksen mukaan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettujen sokerijuurikasmäärien ostohinnat. Kun kyseessä ovat 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetut määrät, ostohinnat eivät saa alittaa 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sokerijuurikkaan vähimmäishintaa.

2.

Toimitussopimuksessa on ilmoitettava sokerijuurikkaiden määritetty sokeripitoisuus. Siinä on oltava eri sokeripitoisuudet ilmoittava muuntoasteikko ja kertoimet, joilla toimitetut sokerijuurikasmäärät muunnetaan toimitussopimuksessa mainittua sokeripitoisuutta vastaaviksi määriksi.

Asteikko on laadittava eri sokeripitoisuuksia vastaavien saantojen perusteella.

3.

Jos myyjä on tehnyt valmistajan kanssa 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun sokerijuurikkaiden toimitussopimuksen, kaikkia tämän myyjän suorittamia, tämän kohdan 2 kohtaa noudattaen muunnettuja toimituksia pidetään 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisina toimituksina toimitussopimuksessa mainittuun sokerijuurikasmäärään saakka.

4.

Jos valmistaja tuottaa kiintiötään pienemmän määrän sokeria sokerijuurikkaista, joista se on tehnyt ennen kylvöä toimitussopimukset 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti, sen on jaettava kiintiönsä täyttymiseen saakka mahdollista lisätuotantoa vastaava sokerijuurikasmäärä niiden myyjien kesken, joiden kanssa se on tehnyt ennen kylvöä toimitussopimuksen 6 artiklan 3 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti.

Tästä määräyksestä voidaan poiketa toimialakohtaisella sopimuksella.

IV KOHTA

1.

Toimitussopimuksessa on vahvistettava sokerijuurikastoimitusten ajallista porrastamista ja tavanomaista kestoa koskevat määräykset.

2.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen määräysten on oltava edellisenä markkinointivuonna sovellettavia ottaen huomioon todellisen tuotannon tason. Määräyksistä voidaan poiketa toimialakohtaisella sopimuksella.

V KOHTA

1.

Toimitussopimuksessa on määrättävä sokerijuurikkaiden keräilypaikoista.

2.

Jos myyjä ja valmistaja ovat jo tehneet toimitussopimuksen edelliseksi markkinointivuodeksi, käytetään edelleen niitä keräilypaikkoja, joista on sovittu kyseisen markkinointivuoden toimituksia varten. Tästä määräyksestä voidaan poiketa toimialakohtaisella sopimuksella.

3.

Toimitussopimuksessa on määrättävä, että valmistaja vastaa lastaus- ja kuljetuskustannuksista keräilypaikoista lähtien, jollei ennen edellistä markkinointivuotta voimassa olevista paikallisia sääntöjä ja käytäntöjä vastaavista erityissopimuksista muuta johdu.

4.

Kun juurikkaat toimitetaan Tanskassa, Kreikassa, Espanjassa, Irlannissa, Portugalissa, Suomessa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vapaasti sokeritehtaalle, toimitussopimuksessa on kuitenkin määrättävä valmistaja osallistumaan lastaus- ja kuljetuskustannuksiin ja vahvistettava tätä varten prosenttiosuus tai määrä.

VI KOHTA

1.

Toimitussopimuksessa on määrättävä sokerijuurikkaiden vastaanottopaikoista.

2.

Jos myyjä ja valmistaja ovat jo tehneet toimitussopimuksen edelliseksi markkinointivuodeksi, käytetään edelleen niitä vastaanottopaikkoja, joista on sovittu kyseisen markkinointivuoden toimituksia varten. Tästä määräyksestä voidaan poiketa toimialakohtaisella sopimuksella.

VII KOHTA

1.

Toimitussopimuksessa on määrättävä, että sokeripitoisuus todetaan polarimetrisellä menetelmällä. Sokerijuurikasnäyte on otettava vastaanoton yhteydessä.

2.

Toimialakohtaisessa sopimuksessa voidaan määrätä näytteenotosta jossain muussa vaiheessa. Tällöin on toimitussopimuksessa määrättävä oikaisusta vastaanoton ja näytteenoton välillä mahdollisesti tapahtuvan sokeripitoisuuden vähenemisen korvaamiseksi.

VIII KOHTA

Toimitussopimuksessa on määrättävä, että kokonaispaino, taara ja sokeripitoisuus määritetään jollain seuraavista tavoista:

a)

valmistaja ja sokerijuurikkaan viljelijöiden ammatillinen järjestö määrittävät ne yhdessä, jos toimialakohtaisessa sopimuksessa näin määrätään;

b)

valmistaja määrittää ne juurikkaan viljelijöiden ammatillisen järjestön valvonnassa;

c)

valmistaja määrittää ne kyseisen jäsenvaltion hyväksymän asiantuntijan valvonnassa, jos myyjä vastaa kustannuksista.

IX KOHTA

1.

Toimitussopimuksessa on määrättävä, että valmistaja toteuttaa koko toimitetun juurikasmäärän osalta yhden tai useamman seuraavista velvoitteista:

a)

palauttaa toimitetun sokerijuurikkaan tonnimäärästä peräisin olevan tuoreen massan kuluitta myyjälle, vapaasti tehtaalla;

b)

palauttaa tämän massan osan kuluitta myyjälle, puristettuna, kuivattuna tai kuivattuna ja melassina, vapaasti tehtaalla;

c)

palauttaa massan myyjälle puristettuna tai kuivattuna, vapaasti tehtaalla; tässä tapauksessa valmistaja voi vaatia myyjältä puristus- tai kuivauskulujen korvaamista;

d)

maksaa kyseisen massan myyntimahdollisuudet huomioon ottavan korvauksen myyjälle.

Jos osa toimitettavasta juurikasmäärästä on käsiteltävä eri tavalla, toimitussopimuksessa on määrättävä useammasta kuin yhdestä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta velvoitteesta.

2.

Toimialakohtaisessa sopimuksessa voidaan määrätä, että massa palautetaan jossain muussa kuin 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetussa vaiheessa.

X KOHTA

1.

Toimitussopimuksessa on vahvistettava määräajat mahdollisten ennakkomaksujen ja sokerijuurikkaan ostohinnan maksamiseksi.

2.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetut määräajat ovat ne, jotka olivat voimassa edellisenä markkinointivuonna. Tästä määräyksestä voidaan poiketa toimialakohtaisella sopimuksella.

XI KOHTA

Jos toimitussopimuksessa annetaan tässä liitteessä käsiteltyjä seikkoja koskevia sääntöjä tai jos ne sisältävät muita seikkoja koskevia sääntöjä, sopimuksen määräykset ja vaikutukset eivät saa olla ristiriidassa tämän liitteen kanssa.

XII KOHTA

1.

2 artiklan 11 kohdan b alakohdassa mainitussa toimialakohtaisessa sopimuksessa on oltava välityslauseke.

2.

Kun yhteisön, alueellisen tai paikallisen tason toimialakohtaisessa sopimuksessa annetaan tässä asetuksessa käsiteltyjä seikkoja koskevia sääntöjä tai jos ne sisältävät muita seikkoja koskevia sääntöjä, sopimuksen määräykset ja vaikutukset eivät saa olla ristiriidassa tämän liitteen kanssa.

3.

Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa määrätään erityisesti seuraavista seikoista:

a)

säännöt, jotka koskevat niiden sokerijuurikasmäärien jakamista myyjien kesken, jotka valmistaja on ennen kylvöä päättänyt ostaa sokerinvalmistukseen kiintiön rajoissa;

b)

säännöt, jotka koskevat III kohdan 4 kohdassa tarkoitettua jakamista;

c)

edellä III kohdan 2 kohdassa tarkoitettu muuntoasteikko;

d)

säännöt, jotka koskevat tuotettavien sokerijuurikaslajikkeiden siementen valintaa ja hankintaa;

e)

toimitettavien sokerijuurikkaiden vähimmäissokeripitoisuus;

f)

vaatimus, jonka mukaan valmistajan ja myyjien edustajien on neuvoteltava ennen sokerijuurikastoimitusten aloituspäivän vahvistamista;

g)

aikaisista tai myöhäisistä toimituksista myyjille maksettavat palkkiot;

h)

tiedot, jotka koskevat:

i)

edellä IX kohdan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua massan osaa,

ii)

edellä IX kohdan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja kuluja,

iii)

edellä IX kohdan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettua korvausta;

i)

myyjän toteuttama massan poisvieminen;

j)

säännöt, jotka koskevat viitehinnan ja sokerin tosiasiallisen myyntihinnan mahdollisen erotuksen jakamista valmistajan ja myyjien kesken, tämän kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan 1 kohdan soveltamista.

XIII KOHTA

Jollei toimialalla ole saavutettu yhteisymmärrystä niiden sokerin valmistukseen tarkoitettujen sokerijuurikasmäärien jakamisesta myyjien kesken, jotka valmistaja tarjoutuu ostamaan ennen kylvöä kiintiön rajoissa, kyseinen jäsenvaltio voi antaa jakamista koskevia sääntöjä.

Näissä säännöissä voidaan lisäksi myöntää osuuskunnille myyville perinteisille sokerijuurikasmyyjille sellaisia toimitusoikeuksia, joita tällaiseen osuuskuntaan kuuluminen ei anna.

LIITE III

KANSALLISET JA ALUEELLISET KIINTIÖT

(tonnia)

Jäsenvaltio tai alue

(1)

Sokeri

(2)

Isoglukoosi

(3)

Inuliinisiirappi

(4)

Belgia

819 812

71 592

215 247

Tšekki

454 862

—

—

Tanska

420 746

—

—

Saksa

3 416 896

35 389

—

Kreikka

317 502

12 893

—

Espanja

996 961

82 579

—

Ranska (emämaa)

3 288 747

19 846

24 521

Ranskan merentakaiset departementit (DOM:t)

480 245

—

—

Irlanti

199 260

—

—

Italia

1 557 443

20 302

—

Latvia

66 505

—

—

Liettua

103 010

—

—

Unkari

401 684

137 627

—

Alankomaat

864 560

9 099

80 950

Itävalta

387 326

—

—

Puola

1 671 926

26 781

—

Portugali (mannermaa)

69 718

9 917

—

Azorien itsehallintoalue

9 953

—

—

Slovakia

207 432

42 547

—

Slovenia

52 973

—

—

Suomi

146 087

11 872

—

Ruotsi

368 262

—

—

Yhdistynyt kuningaskunta

1 138 627

27 237

—

Yhteensä

17 440 537

507 680

320 718

LIITE IV

KOHTA I

SOKERIN LISÄKIINTIÖT

(tonnia)

Jäsenvaltio

Lisäkiintiö

Belgia

62 489

Tšekki

20 070

Tanska

31 720

Saksa

238 560

Kreikka

10 000

Espanja

10 000

Ranska (emämaa)

351 695

Irlanti

10 000

Italia

10 000

Latvia

10 000

Liettua

8 985

Unkari

10 000

Alankomaat

66 875

Itävalta

18 486

Puola

100 551

Portugali (mannermaa)

10 000

Slovakia

10 000

Slovenia

10 000

Suomi

10 000

Ruotsi

17 722

Yhdistynyt kuningaskunta

82 847

Yhteensä

1 100 000

KOHTA II

ISOGLUKOOSIN TÄYDENTÄVÄT KIINTIÖT

(tonnia)

Jäsenvaltio

Täydentävä kiintiö

Italia

60 000

Liettua

8 000

Ruotsi

35 000

LIITE V

SOKERI- TAI ISOGLUKOOSIKIINTIÖIDEN SIIRTOA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

I KOHTA

Tässä liitteessä:

a)

”yritysten sulautumisella” tarkoitetaan kahden tai useamman yrityksen yhdentymistä yhdeksi ainoaksi yritykseksi;

b)

”yrityksen luovuttamisella” tarkoitetaan sellaisen yrityksen, jolla on kiintiö, omaisuuden siirtämistä yhdelle tai useammalle yritykselle, tai tällaisen yhden tai useamman yrityksen toimesta tapahtuvaa sellaisen yrityksen, jolla on kiintiö, omaisuuden hoidettavakseen ottamista;

c)

”tehtaan luovuttamisella” tarkoitetaan sellaista teknistä yksikköä, jossa on kaikki kyseisen tuotteen valmistukseen tarvittavat laitteistot, koskevan omistusoikeuden siirtämistä yhdelle tai useammalle yritykselle siten, että tämä tai nämä ottavat hoidettavakseen koko omistusoikeuden siirtävän yrityksen tuotannon tai osan siitä;

d)

”tehtaan vuokraamisella” tarkoitetaan sellaista teknistä yksikköä, jossa on kaikki sokerin valmistukseen tarvittavat laitteistot, koskevan vuokrasopimuksen tekemistä tuotannon harjoittamista varten vähintään kolmen perättäisen markkinointivuoden ajaksi siten, että osapuolet sitoutuvat olemaan purkamatta sopimusta ennen kolmannen markkinointivuoden päättymistä, sellaisen yrityksen kanssa, joka on sijoittautunut samaan jäsenvaltioon kuin missä kyseinen tehdas sijaitsee, jos vuokrasuhteen voimaantulon jälkeen sitä yritystä, joka vuokraa mainitun tehtaan, voidaan pitää koko tuotantonsa osalta vain sokeria tuottavana yrityksenä.

II KOHTA

1.

Rajoittamatta 2 kohdan soveltamista on sokerintuotantoyritysten sulautuessa tai niitä luovutettaessa sekä sokeritehtaita luovutettaessa kiintiötä mukautettava seuraavasti:

a)

jos sokerintuotantoyritykset sulautuvat, jäsenvaltion on myönnettävä sulautumisessa syntyneelle yritykselle ennen sulautumista kyseisille sokerintuotantoyrityksille myönnettyjen kiintiöiden yhteismäärää vastaava kiintiö;

b)

sokerintuotantoyritystä luovutettaessa jäsenvaltion on myönnettävä sokerin tuotannon osalta luovutettavan yrityksen kiintiö luovutuksen vastaanottavalle yritykselle tai, jos luovutuksen vastaanottavia yrityksiä on useita, niille on myönnettävä kiintiöt suhteessa niiden hoidettavakseen ottamiin sokerin tuotannon määriin;

c)

jos sokeritehdas luovutetaan, jäsenvaltion on vähennettävä tuotantolaitoksen omistusoikeuden luovuttavan yrityksen kiintiötä ja lisättävä kyseisen tuotantolaitoksen saavan yhden tai useamman sokerintuotantoyrityksen kiintiötä vähennetyllä määrällä suhteessa sen hoidettavakseen ottamaan tuotannon määrään.

2.

Jos osa juurikkaan- tai sokeriruo'on viljelijöistä, joita 1 kohdassa tarkoitetun toimen vaikutukset suoraan koskevat, nimenomaan tuo esille halukkuutensa toimittaa juurikkaansa tai sokeriruokonsa sellaiselle sokerintuotantoyritykselle, joka ei ole ollut näissä toimissa osallisena, jäsenvaltio voi toteuttaa kiintiön myöntämisen sen perusteella, millaisen määrän tuotannosta yritys, jolle tuottajat aikovat juurikkaansa tai sokeriruokonsa toimittaa, ottaa hoidettavakseen.

3.

Lakkautettaessa toimintaa muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa

a)

sokerintuotantoyrityksen osalta;

b)

sokerintuotantoyrityksen yhden tai useamman tehtaan osalta,

jäsenvaltio voi myöntää kiintiöiden osat, joita lakkautus koskee, yhdelle tai useammalle sokerintuotantoyritykselle.

Edellisen kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa jäsenvaltio voi silloin, kun osa kyseisistä tuottajista nimenomaisesti ilmaisee halunsa toimittaa sokerijuurikkaansa tai sokeriruokonsa tietylle sokerintuotantoyritykselle, myöntää kyseistä sokerijuurikas- tai sokeriruokomäärää vastaavan osuuden kiintiöistä yritykselle, jolle tuottajat aikovat sokerijuurikkaansa ja sokeriruokonsa toimittaa.

4.

6 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun poikkeukseen turvauduttaessa asianomainen jäsenvaltio voi vaatia niitä sokerijuurikkaanviljelijöitä ja sokeriyrityksiä, joihin mainittua poikkeusta sovelletaan, sisällyttämään toimialakohtaisiin sopimuksiinsa erityismääräyksiä, joiden mukaan jäsenvaltio voi soveltaa tämän kohdan 2 ja 3 kohdan määräyksiä.

5.

Sokerintuotantoyritykselle kuuluvaa tehdasta vuokrattaessa jäsenvaltio voi pienentää tämän tehtaan vuokralle antavan yrityksen kiintiötä ja myöntää kiintiöstä lohkaistun osan yritykselle, joka vuokraa tehtaan tuottaakseen siinä sokeria.

Jos vuokrasuhde päättyy I kohdan d alakohdassa tarkoitettujen kolmen markkinointivuoden aikana, jäsenvaltion on peruutettava tämän kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla toteutettu kiintiöiden mukauttaminen taannehtivasti vuokrasopimuksen voimaantulopäivästä. Jos vuokrasuhde kuitenkin päättyy ylivoimaisen esteen vuoksi, jäsenvaltion ei tarvitse peruuttaa mukauttamista.

6.

Jos sokerintuotantoyritys ei enää kykene varmistamaan sille yhteisön lainsäädännön mukaan kuuluvien kyseisiä sokerijuurikkaan- tai sokeriruo'ontuottajia koskevien velvoitteiden täyttämistä ja kun kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat tämän todenneet, tämä jäsenvaltio voi myöntää osan kyseisistä kiintiöistä yhdeksi tai useammaksi markkinointivuodeksi yhdelle tai useammalle sokerintuotantoyritykselle suhteessa niiden hoidettavakseen ottamiin tuotannon määriin.

7.

Jos sokerintuotantoyritys saa jäsenvaltiolta hinta- ja myyntitakuita sokerijuurikkaan etyylialkoholiksi jalostamiseksi, asianomainen jäsenvaltio voi yhteisymmärryksessä tämän yrityksen ja kyseisten juurikkaanviljelijöiden kanssa myöntää sokerintuotantokiintiöt tai osan niistä yhdeksi tai useammaksi markkinointivuodeksi yhdelle tai useammalle muulle yritykselle.

III KOHTA

Isoglukoosintuotantoyritysten sulautuessa tai niitä luovutettaessa taikka isoglukoositehdasta luovutettaessa jäsenvaltio voi myöntää asianomaiset isoglukoosin tuottamiseksi myönnetyt kiintiöt yhdelle tai useammalle yritykselle riippumatta siitä, onko näillä ennestään tuotantokiintiötä.

IV KOHTA

Edellä II ja III kohdan nojalla toteutettavat toimenpiteet voivat tulla voimaan ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

kunkin asianomaisen osapuolen etu otetaan huomioon;

b)

kyseinen jäsenvaltio katsoo, että ne ovat omiaan parantamaan juurikkaan- tai sokeriruo'ontuotantoalan taikka sokerinvalmistusalan rakenteita;

c)

ne koskevat yrityksiä, jotka ovat sijoittautuneet samalle alueelle, jolle liitteessä III on vahvistettu kiintiö.

V KOHTA

Jos sulautuminen tai luovutus tapahtuu 1 päivän lokakuuta ja seuraavan vuoden 30 päivän huhtikuuta välisenä aikana, II ja III kohdassa tarkoitetut toimenpiteet tulevat voimaan kuluvana markkinointivuonna.

Jos sulautuminen tai luovutus tapahtuu 1 päivän toukokuuta ja saman vuoden 30 päivän syyskuuta välisenä aikana, II ja III kohdassa tarkoitetut toimenpiteet tulevat voimaan seuraavana markkinointivuonna.

VI KOHTA

Soveltaessaan 10 artiklan 3 kohtaa jäsenvaltion on myönnettävä mukautetut kiintiöt helmikuun loppuun mennessä, jotta niitä voidaan soveltaa seuraavana markkinointivuonna.

VII KOHTA

Edellä II ja III kohtaa sovellettaessa jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle mukautetut kiintiöt viidentoista päivän kuluessa V kohdassa tarkoitettujen jaksojen päättymisestä.

LIITE VI

2 ARTIKLAN 12 KOHDASSA TARKOITETUT VALTIOT

 

Barbados

 

Belize

 

Norsunluurannikko

 

Kongon tasavalta

 

Fidži

 

Guyana

 

Intia

 

Jamaika

 

Kenia

 

Madagaskar

 

Malawi

 

Mauritius

 

Mosambik

 

Saint Kitts ja Nevis — Anguilla

 

Suriname

 

Swazimaa

 

Tansania

 

Trinidad ja Tobago

 

Uganda

 

Sambia

 

Zimbabwe

LIITE VII

JALOSTETUT TUOTTEET

CN-koodi

Kuvaus

ex 0403

Kirnupiimä, juoksetettu maito ja kerma, jogurtti, kefiiri ja muu käynyt tai hapatettu maito ja kerma, myös tiivistetty tai lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta, hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä:

0403 10

–

jogurtti:

0403 10 51—0403 10 99

– –

maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä

0403 90

–

muu:

0403 90 71—0403 90 99

– –

maustettu tai lisättyä hedelmää, pähkinää tai kaakaota sisältävä

ex 0710

–

Jäädytetyt kasvikset (muut kuin höyryssä tai vedessä keitetyt):

0710 40 00

–

sokerimaissi

ex 0711

–

Kasvikset, väliaikaisesti (esim. rikkidioksidikaasulla tai suolavedessä, rikkihapoke- tai muussa säilöntäliuoksessa) säilöttyinä, mutta siinä tilassa välittömään kulutukseen soveltumattomina:

0711 90

–

muut kasvikset; kasvissekoitukset:

 

– –

kasvikset:

0711 90 30

–

sokerimaissi

1702 50 00

kemiallisesti puhdas fruktoosi

ex 1704

Kaakaota sisältämättömät sokerivalmisteet (myös valkoinen suklaa), lukuun ottamatta alanimikkeen 1704 90 10 lakritsiuutetta

1806

Suklaa ja muut kaakaota sisältävät elintarvikevalmisteet

ex 1901

Mallasuute; muualle kuulumattomat hienoista tai karkeista jauhoista, tärkkelyksestä tai mallasuutteesta tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 40 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna; muualle kuulumattomat nimikkeiden 0401—0404 tuotteista tehdyt elintarvikevalmisteet, joissa ei ole lainkaan kaakaota tai joissa sitä on vähemmän kuin 5 painoprosenttia täysin rasvattomasta aineesta laskettuna:

1901 10 00

–

pikkulasten ruoaksi tarkoitetut valmisteet vähittäismyyntipakkauksissa

1901 20 00

–

seokset ja taikinat, nimikkeen 1905 leipomotuotteiden valmistukseen tarkoitetut

1901 90

–

muut:

 

– –

muut:

1901 90 99

– – –

muut

ex 1902

Makaronivalmisteet, kuten spagetti, makaroni, nuudelit, lasagne, gnocchi, ravioli ja cannelloni, myös kypsennetyt tai (lihalla tai muilla aineilla) täytetyt tai muulla tavalla valmistetut; couscous, myös valmistettu:

1902 20

–

täytetyt makaronivalmisteet, myös kypsennetyt tai muulla tavalla valmistetut:

 

– –

muut:

1902 20 91

– – –

kypsennetyt

1902 20 99

– – –

muut

1902 30

–

muut makaronivalmisteet

1902 40

–

couscous:

1902 40 90

– –

muut

1904

Viljasta tai viljatuotteista paisuttamalla tai paahtamalla tehdyt elintarvikevalmisteet (esim. maissihiutaleet); vilja (ei kuitenkaan maissi) jyvinä tai jyväsinä tai hiutaleina tai muulla tavalla valmistettuina jyvinä tai jyväsinä (lukuun ottamatta jauhoja), esikypsennetty tai muulla tavalla valmistettu, muualle kuulumattomat

ex 1905

Ruokaleipä, kakut ja leivokset, keksit ja pikkuleivät (biscuits) sekä muut leipomatuotteet, myös jos niissä on kaakaota; ehtoollisleipä, tyhjät oblaattikapselit, jollaiset soveltuvat farmaseuttiseen käyttöön, sinettiöylätit, riisipaperi ja niiden kaltaiset tuotteet:

1905 10 00

–

näkkileipä

1905 20

–

maustekakut

1905 31

– –

makeat keksit ja pikkuleivät (sweet biscuits):

1905 32

– –

vohvelit ja vohvelikeksit:

1905 40

–

korput, paahdettu leipä ja niiden kaltaiset paahdetut tuotteet

1905 90

–

muut:

 

– –

muut:

1905 90 45

– – –

keksit ja pikkuleivät (biscuits)

1905 90 55

– – –

puristetut tai paisutetut tuotteet, maustetut tai suolatut

1905 90 60

– – – –

lisättyä makeutusainetta sisältävät

1905 90 90

– – – –

muut

ex 2001

Etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt kasvikset, hedelmät, pähkinät ja muut syötävät kasvinosat:

2001 90

–

muut:

2001 90 30

– –

sokerimaissi (Zea mays var. saccharata)

2001 90 40

– –

jamssit, bataatit ja niiden kaltaiset syötävät kasvinosat, joissa on vähintään 5 painoprosenttia tärkkelystä

ex 2004

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädytetyt, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet:

2004 10

–

perunat:

 

– –

Muut:

2004 10 91

– – –

hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina

2004 90

–

muut kasvikset sekä kasvissekoitukset:

2004 90 10

– –

sokerimaissi (Zea mays var. saccharata)

ex 2005

Muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistetut tai säilötyt muut kasvikset, jäädyttämättömät, muut kuin nimikkeen 2006 tuotteet

2005 20

–

perunat:

2005 20 10

– –

hienoina tai karkeina jauhoina taikka hiutaleina

2005 80 00

–

sokerimaissi (Zea mays var. saccharata)

ex 2101

Kahvi-, tee- ja mateuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin tuotteisiin tai kahviin, teehen ja mateen perustuvat valmisteet; paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet sekä niiden uutteet, esanssit ja tiivisteet:

 

–

kahviuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin tuotteisiin tai näihin uutteisiin, esansseihin tai tiivisteisiin tai kahviin perustuvat valmisteet

 

– –

näihin uutteisiin, esansseihin tai tiivisteisiin perustuvat valmisteet tai kahviin perustuvat valmisteet:

2101 12 98

– – –

muut:

 

–

tee- ja mateuutteet, -esanssit ja -tiivisteet sekä näihin uutteisiin, esansseihin ja tiivisteisiin taikka teehen tai mateen perustuvat valmisteet:

 

– –

valmisteet:

2101 20 98

– – –

muut

 

–

paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet sekä niiden uutteet, esanssit ja tiivisteet:

 

– –

paahdettu juurisikuri ja muut paahdetut kahvinkorvikkeet:

2101 30 19

– – –

muut

 

– –

paahdetun juurisikurin ja muiden paahdettujen kahvinkorvikkeiden uutteet, esanssit ja tiivisteet:

2101 30 99

– – –

muut

2105 00

Jäätelö, mehujää ja muiden kaltaiset jäädytetyt valmisteet myös kaakaota sisältävät

ex 2106

Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet:

2106 90

–

muut:

2106 90 10

– –

juustofondue

 

– –

muut:

2106 90 92

– – – – –

joissa ei ole lainkaan maitorasvaa, sakkaroosia, isoglukoosia, glukoosia tai tärkkelystä, taikka joissa on vähemmän kuin 1,5 painoprosenttia maitorasvaa, vähemmän kuin 5 painoprosenttia sakkaroosia tai isoglukoosia, vähemmän kuin 5 painoprosenttia glukoosia tai tärkkelystä

2106 90 98

– – – – –

muut

2202

Vesi, myös kivennäisvesi ja hiilihapotettu vesi, lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta sisältävä tai maustettu, ja muut alkoholittomat juomat, ei kuitenkaan nimikkeen 2009 hedelmä- tai kasvismehut

2205

Vermutti ja muu tuoreista viinirypäleistä valmistettu viini, joka on maustettu kasveilla tai aromaattisilla aineilla

ex 2208

Denaturoimaton etyylialkoholi (etanoli), alkoholipitoisuus pienempi kuin 80 tilavuusprosenttia; väkevät alkoholijuomat, liköörit ja muut alkoholipitoiset juomat:

2208 20

–

väkevät alkoholijuomat, rypäleviinistä tai viininvalmistuksen puristejäännöksestä tislaamalla valmistetut:

2208 50 91—2208 50 99

genever

2208 70

liköörit

2208 90 41—2208 90 78

–

muut väkevät alkoholijuomat ja muut alkoholipitoiset juomat:

2905 43 00

mannitoli

2905 44

D-glusitoli (sorbitoli)

ex 3302

Hyvänhajuisten aineiden seokset ja yhteen tai useampaan tällaiseen aineeseen perustuvat seokset (myös alkoholiliuokset), jollaisia käytetään raaka-aineena teollisuudessa; muut hyvänhajuisiin aineisiin perustuvat valmisteet, jollaisia käytetään juomien valmistukseen:

3302 10

–

jollaisia käytetään elintarvike- tai juomateollisuudessa:

 

– –

jollaisia käytetään juomateollisuudessa:

 

– – –

valmisteet, joissa on kaikki juomille luonteenomaiset aromiaineet:

 

– – – – –

muut, todellinen alkoholipitoisuus enintään 0,5 tilavuusprosenttia:

3302 10 29

Muut

ex 38 ryhmä

Erinäiset kemialliset tuotteet:

3824 60

Sorbitoli, muu kuin alanimikkeeseen 2905 44 kuuluva

28.2.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 58/32

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 319/2006,

annettu 20 päivänä helmikuuta 2006,

yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun asetuksen (EY) N:o 1782/2003 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOKA

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 318/2006 (3) säädetään sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn perusteellisesta uudistuksesta. Mainitulla asetuksella käyttöön otettuihin toimenpiteisiin sisältyy yhteisössä tuotetun sokerin tukihinnan vaiheittain toteutettava tuntuva alentaminen.

(2)

Sokerialan markkinatuen supistamisen vuoksi olisi viljelijöiden tulotukea lisättävä Maksettavan tuen tason olisi kehityttävä rinnakkain markkinatukien vähittäisen alentamisen kanssa.

(3)

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen keskeisiä tekijöitä ovat suoran tuottajatuen irrottaminen tuotannosta sekä tilatukijärjestelmän käyttöönotto pyrittäessä siirtymään hintojen ja tuotannon tukemiseen perustuvasta järjestelmästä maataloustuottajan tulotukeen. Asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 (4) on nämä toimenpiteet otettu käyttöön useiden maataloustuotteiden osalta.

(4)

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi olisi sokerin tai inuliinisiirapin tuotantoon käytettävän sokerijuurikkaan, sokeriruo'on ja juurisikurin tuki irrotettava tuotannosta ja sisällytettävä tilatukijärjestelmään.

(5)

Asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjä suoran tuen järjestelmiä koskevia sääntöjä olisi tämän vuoksi mukautettava.

(6)

Rakenneuudistuksen vaikutusten lieventämiseksi niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat myöntäneet yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 320/2006 (5) mukaista rakenneuudistustukea vähintään 50 prosentille asetuksessa (EY) N:o 318/2006 vahvistetusta kiintiöstä, sokerijuurikkaan ja sokeriruo'on viljelijöille olisi myönnettävä tukea enintään viitenä peräkkäisenä vuotena.

(7)

Tuottajakohtaisen tulotuen taso olisi laskettava sen tuen perusteella, jota viljelijä on saanut sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn puitteissa yhtenä tai useampana jäsenvaltioiden määrittelemänä markkinointivuonna.

(8)

Tukijärjestelmän asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi sekä varainhoidon valvontaan liittyvistä syistä olisi edellytettävä, että tulotuen kokonaismäärä pysyy historiallisen viitevuoden perusteella vahvistettujen jäsenvaltiokohtaisten määrärahojen rajoissa ja että ensimmäisten neljän vuoden aikana otetaan huomioon johdetuista hinnoista johtuvat lisämäärät.

(9)

Uusien jäsenvaltioiden sokerijuurikkaan ja juurisikurin viljelijät ovat liittymisestä alkaen saaneet sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä kesäkuuta 2001 annetun asetuksen (EY) N:o 1260/2001 (6) mukaista hintatukea. Tämän vuoksi asetuksen (EY) N:o 1782/2003 143 a artiklassa säädettyä tukien lisäystä koskevaa aikataulua ei olisi sovellettava sokeritukeen eikä tilatukijärjestelmään sisältyvään sokerin ja juurisikurin osuuksiin. Samasta syystä yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää soveltavilla jäsenvaltioilla olisi lisäksi oltava mahdollisuus myöntää sokeriuudistukseen perustuvaa tukea erillisten suorien tukien muodossa kyseisen järjestelmän ulkopuolella.

(10)

Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi uusissa jäsenvaltioissa olisi annettava säännöksiä yksittäisten ongelmien varalta, joita voi esiintyä siirryttäessä yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmästä tilatukijärjestelmään.

(11)

Niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat valinneet tai aikovat valita tilatukijärjestelmän soveltamisen vasta 1 päivästä tammikuuta 2007, olisi saatava myöntää sokerin ja inuliinisiirapin tuotantoon vuonna 2006 käytetyn sokerijuurikkaan, sokeriruo'on ja juurisikurin viljelijöille tulotukea, joka perustuu toimitetun sokerijuurikkaan, sokeriruo'on tai juurisikurin viljelyyn käytettyyn hehtaarialaan. Laskettaessa sokerijuurikkaan ja juurisikurin osuutta tilatukijärjestelmässä jäsenvaltioiden olisi voitava määritellä huomioon otettavat edustavat markkinointivuodet.

(12)

Sen varalta, että nykyisestä järjestelmästä tilatukijärjestelmään siirtymisessä ilmenee ongelmia, on aiheellista antaa komissiolle valtuudet antaa asiaankuuluvat siirtymäsäännökset muuttamalla asetuksen (EY) N:o 1782/2003 155 artiklaa.

(13)

Jotta tietyt äskettäin käyttöön otetut tuet voitaisiin määritellä suoraksi tueksi, asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitettä I olisi mukautettava.

(14)

Sokerin tukena myönnetyn tulotuen määrän huomioon ottamiseksi asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteissä II, VIII ja VIII a vahvistettuja kansallisia enimmäismääriä olisi mukautettava.

(15)

Energiakasveille myönnettävän tuen täytäntöönpanossa on todettu ongelmia. Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 90 artikla olisi sen vuoksi mukautettava.

(16)

Asetus (EY) N:o 1782/2003 olisi muutettava tämän mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1782/2003 seuraavasti:

1)

Korvataan 33 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

heille on myönnetty tukea ainakin yhdestä liitteessä VI tarkoitetusta tukijärjestelmästä 38 artiklassa tarkoitetulla viitekaudella, tai oliiviöljyn osalta 37 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuina markkinointivuosina, tai sokerijuurikkaan, sokeriruo'on ja juurisikurin osalta, jos heille on myönnetty markkinatukea liitteessä VII olevassa K kohdassa tarkoitettuna viitekautena.”

2)

Lisätään 37 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Sokerin tai inuliinisiirapin tuotantoon tarkoitetun sokerijuurikkaan, sokeriruo'on ja juurisikurin osalta viitemäärä lasketaan ja sitä mukautetaan liitteessä VII olevan K kohdan mukaisesti.”

3)

Korvataan 40 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jos ylivoimaiset esteet tai poikkeukselliset olosuhteet vaikuttivat koko viitekauteen, jäsenvaltion on laskettava viitemäärä ajanjakson 1997—1999 perusteella, tai sokerijuurikkaan, sokeriruo'on ja juurisikurin osalta liitteessä VII olevan K kohdan mukaisesti vahvistettua viitekautta edeltävän lähimmän markkinointivuoden perusteella. Tällöin 1 kohtaa sovelletaan tarpeellisin muutoksin.”

4)

Muutetaan 41 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Juurisikurin osalta ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden 31 päivään maaliskuuta 2006 mennessä komission käytettäviksi saattamat viimeisimmät tiedot komissio voi 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen jakaa tämän mukaisesti uudelleen liitteessä VII olevan K kohdan 2 kohdassa vahvistetut kansalliset määrät ja mukauttaa liitteessä VIII vahvistettuja kansallisia enimmäismääriä muuttamatta yhteismääriä tai enimmäismääriä.”

b)

lisätään 1 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

”1a.   Jos osa jäsenvaltiossa tuotetusta kiintiösokerista tai kiintiöinuliinisiirapista tuotettiin toisessa jäsenvaltiossa jonain markkinointivuosista 2000/2001, 2001/2002, 2002/2003, 2003/2004, 2004/2005 tai 2005/2006 kasvatetun sokerijuurikkaan, sokeriruo'on tai juurisikurin pohjalta, liitteessä VII olevassa K kohdassa tarkoitettuja enimmäismääriä ja liitteessä VIII ja VIII a tarkoitettuja asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisia enimmäismääriä mukautetaan siirtämällä kyseistä tuotantoa vastaavat määrät sen jäsenvaltion kansallisesta enimmäismäärästä, jossa kyseinen sokeri tai inuliinisiirappi tuotettiin, sen jäsenvaltion kansalliseen enimmäismäärään, jossa kyseinen sokerijuurikas-, sokeriruoko- tai juurisikurimäärä kasvatettiin.

Asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava kyseiset määrät komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2006.

Komissio päättää siirrosta 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.”

5)

Korvataan 43 artiklan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

liitteessä VII lueteltujen perunatärkkelyksen, kuivarehun, siementen, oliivitarhojen ja tupakan tukien osalta hehtaarimäärä, jonka tuotannosta on myönnetty tukea viitekaudella liitteessä VII olevien B, D, F, H ja I kohdan mukaisesti laskettuina, ja sokerijuurikkaan, sokeriruo'on ja juurisikurin osalta kyseisessä liitteessä olevan K kohdan 4 alakohdan mukaisesti laskettu hehtaarimäärä;”

6)

Lisätään 63 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Mitä tulee sokerijuurikkaan, sokeriruo'on ja juurisikurin tukiosuuden sisällyttämiseen tilatukijärjestelmään, jäsenvaltiot voivat viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2006 päättää soveltaa ensimmäisessä alakohdassa säädettyä poikkeusta.”

7)

Lisätään 71 a artiklaan kohta seuraavasti:

”3.   Kaikki yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää soveltaneet uudet jäsenvaltiot voivat säätää, että 44 artiklan 2 kohdassa määrättyjen tukikelpoisuusedellytysten lisäksi ’tukikelpoinen hehtaari’ tarkoittaa tilan käytössä olevaa viljelyalaa, joka oli hyvässä viljelykunnossa 30 päivänä kesäkuuta 2003, riippumatta siitä oliko se tuotannossa kyseisenä ajankohtana.

Kaikki yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää soveltaneet uudet jäsenvaltiot voivat säätää myös, että tilakohtainen tukikelpoinen ala, jolle vahvistetaan tukioikeus ja jolle tukia myönnetään, on sama kuin 143 b artiklan 5 kohdan toisen alakohdan mukaisesti vahvistettu tilan tukikelpoinen vähimmäisala.”

8)

Korvataan 71 c artikla seuraavasti:

”71 c artikla

Enimmäismäärät

Uusien jäsenvaltioiden kansalliset enimmäismäärät luetellaan liitteessä VIII a. Enimmäismäärät lasketaan kuivatun rehun, sokerin ja juurisikurin osuutta lukuun ottamatta ottamalla huomioon 143 a artiklassa säädetty tukien lisäystä koskeva aikataulu, eikä niitä sen vuoksi ole tarpeen alentaa.

Edellä 41 artiklan 1a kohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin.”

9)

Korvataan 71 d artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Kunkin uuden jäsenvaltion on tehtävä kansalliselle enimmäismäärälleen lineaarinen prosentuaalinen vähennys kansallisen varannon perustamiseksi. Tämä vähennys ei voi olla suurempi kuin kolme prosenttia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 71 b artiklan 3 kohdan soveltamista. Vähennys voi kuitenkin olla suurempi kuin kolme prosenttia, jos suurempi vähennys on tarpeen tämän artiklan 3 kohdan soveltamiseksi.”

10)

Korvataan 71 d artiklan 6 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”6.   Lukuun ottamatta perintönä tai ennakkoperintönä annettavien oikeuksien siirtoa ja sovellettaessa 3 kohtaa sekä poiketen siitä, mitä 46 artiklassa säädetään, kansallista varantoa käyttäen vahvistettuja oikeuksia ei saa siirtää viiden vuoden aikana niiden myöntämisestä.”

11)

Lisätään 71 d artiklaan kohta seuravasti:

”7.   Uudet jäsenvaltiot voivat käyttää kansallista varantoaan vahvistaakseen objektiivisin perustein ja siten, että varmistetaan viljelijöiden yhtäläinen kohtelu sekä ehkäistään markkinoiden ja kilpailun vääristyminen, sellaisilla alueilla oleville viljelijöille tarkoitettuja viitemääriä, joihin sovelletaan johonkin julkisen interventioon liittyviä rakenneuudistus- ja/tai kehittämisohjelmia, jotta vältetään maan viljelemättä jättäminen ja/tai korvataan näillä alueilla oleviin viljelijöihin kohdistuvat erityiset haitat.”

12)

Lisätään 71 e artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää soveltavia uusia jäsenvaltioita voidaan kuitenkin pitää yhtenä alueena.”

13)

Lisätään III osaston VI lukuun artikla seuraavasti:

”71 m artikla

Viljelijät, joilla ei ole tukikelpoisia hehtaareja

Edellä 36 artiklasta ja 44 artiklan 2 kohdasta poiketen viljelijä, jolle on myönnetty 47 artiklassa tarkoitettuja tukia tai joka on toiminut 47 artiklassa tarkoitetulla alalla sekä saa 71 d artiklan mukaisesti tukioikeuksia, joille hänellä ei ole 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukikelpoisia hehtaareja tilatukijärjestelmän ensimmäisenä täytäntöönpanovuonna, saa jäsenvaltioilta oikeuden poiketa velvollisuudesta, jonka mukaan hänen on esitettävä tukioikeuksia vastaava määrä tukikelpoisia hehtaareja sillä edellytyksellä, että hän jatkaa ainakin 50 prosenttia karjayksikköinä ilmaistusta viljelytoiminnasta, jota harjoitettiin ennen siirtymistä tilatukijärjestelmään.

Kun on kyse tukioikeuksien siirrosta, siirronsaaja voi saada hyväkseen tämän poikkeuksen vain siinä tapauksessa, että kaikki poikkeuksen piiriin kuuluvat tukioikeudet siirretään.”

14)

Korvataan 90 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”Tukea myönnetään ainoastaan aloille, joiden tuotannosta on tehty viljelijän ja jalostusteollisuuden tai viljelijän ja kerääjän välinen sopimus, paitsi jos viljelijä toteuttaa jalostuksen itse tilallaan.”

15)

Lisätään IV osastoon luvut seuraavasti:

”10 e LUKU

SOKERIN TUKI

110 p artikla

Sokerin siirtymäkauden tuki

1.   Sovellettaessa 71 artiklaa viljelijöille voidaan vuonna 2006 myöntää sokerin siirtymäkauden tukea. Tukea myönnetään liitteessä VII olevassa K kohdassa vahvistettujen määrien rajoissa.

2.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava, rajoittamatta kuitenkaan 71 artiklan 2 kohdan soveltamista, sokerin siirtymäkauden tuen määrä viljelijää kohti objektiivisin ja syrjimättömin perustein, kuten:

—

asetuksen (EY) N:o 1260/2001 19 artiklan mukaisesti tehtyjen toimitussopimusten kattamat sokerijuurikas-, sokeriruoko- ja juurisikurimäärät,

—

asetuksen (EY) N:o 1260/2001 mukaisesti tuotetut sokeri- tai inuliinisiirappimäärät,

—

niiden hehtaarien keskimääräinen määrä, joilla on viljelty sokerin taikka inuliinisiirapin tuottamiseksi käytettyä sokerijuurikasta, sokeriruokoa tai juurisikuria, ja jotka asetuksen (EY) N:o 1260/2001 19 artiklan mukaisesti tehdyt toimitussopimukset kattavat

ja suhteessa jäsenvaltioiden ennen 30 päivää huhtikuuta 2006 määrittämään yhden tai useamman markkinointivuoden 2004/2005, 2005/2006 ja 2006/2007 muodostamaan viitekauteen, joka voi olla eri kunkin tuotteen osalta.

Niiden viljelijöiden osalta, joita koskee yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen 320/2006 (7) 3 artiklassa tarkoitettu kiintiöistä luopuminen markkinointivuonna 2006/2007 ja joiden osalta viitekauteen kuuluu myös markkinointivuosi 2006/2007, tämä markkinointivuosi korvataan markkinointivuodella 2005/2006.

Jos valitaan markkinointivuosi 2006/2007, ensimmäisen alakohdan viittaukset asetuksen (EY) N:o 1260/2001 19 artiklaan korvataan viittauksilla sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (8) 6 artiklaan.

3.   Jäljempänä 143 a ja 143 c artiklaa ei sovelleta sokerin siirtymäkauden tukeen.

10 f LUKU

YHTEISÖN TUKI SOKERIJUURIKKAAN JA SOKERIRUO'ON VILJELIJÖILLE

110 q artikla

Soveltamisala

1.   Niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat myöntäneet asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklan mukaista rakenneuudistustukea vähintään 50 prosentille asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä III vahvistetusta kiintiöstä, sokerijuurikkaan ja sokeriruo'on viljelijöille myönnetään yhteisön tukea.

2.   Tukea myönnetään enintään viitenä peräkkäisenä vuotena siitä markkinointivuodesta lähtien, jonka aikana saavutetaan 1 kohdassa tarkoitettu 50 prosentin kynnys, mutta ei markkinointivuoden 2013/2014 jälkeen.

110 r artikla

Kelpoisuusehdot

Tukea myönnetään asetuksen (EY) N:o 318/2006 6 artiklan mukaisesti tehtyjen sopimusten nojalla toimitetun sokerijuurikkaasta ja sokeriruo'osta tuotettuun kiintiösokerin määrän osalta.

110 s artikla

Tuen määrä

Tuen määrä ilmoitetaan tonnilta vakiolaatuista valkoista sokeria. Tuen määrä on puolet siitä määrästä, joka saadaan jakamalla liitteessä VII olevan K kohdan 2 kohdassa tarkoitettu kyseisen jäsenvaltion vastaavaa vuotta koskeva enimmäismäärä asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä III vahvistetun sokerin ja inuliinisiirapin kiintiön kokonaismäärällä.

16)

Korvataan 143 b artiklan 3 kohdan viimeinen luetelmakohta seuraavasti:

”—

mukautettuna 143 a artiklassa ilmoitetulla suorien tukien asteittaista käyttöönottoa koskevalla asianomaisella prosenttimäärällä, lukuun ottamatta liitteessä VII olevan K kohdan 2 kohdan nojalla käytettävissä olevia määriä tai näiden määrien ja 143 b a artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen todellisuudessa sovellettujen määrien ja edellä mainittujen määrien välisen eron nojalla käytettävissä olevia määriä.”

17)

Lisätään 143 b artiklan jälkeen artikla seuraavasti:

”143 b a artikla

Erillinen sokerituki

1.   Edellä 143 b artiklasta poiketen yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää soveltavat uudet jäsenvaltiot voivat viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2006 päättää myöntää vuosien 2006, 2007 ja 2008 osalta erillistä sokeritukea viljelijöille, jotka voivat saada tukea yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmän nojalla. Tukea myönnetään objektiivisin ja syrjimättömin perustein, kuten:

—

asetuksen (EY) N:o 1260/2001 19 artiklan mukaisesti tehtyjen toimitussopimusten kattamat sokerijuurikas-, sokeriruoko- ja juurisikurimäärät,

—

asetuksen (EY) N:o 1260/2001 mukaisesti tuotetut sokeri- tai inuliinisiirappimäärät,

—

niiden hehtaarien keskimääräinen määrä, joilla on viljelty sokerin taikka inuliinisiirapin tuottamiseksi käytettyä sokerijuurikasta, sokeriruokoa tai juurisikuria, ja jotka asetuksen (EY) N:o 1260/2001 19 artiklan mukaisesti tehdyt toimitussopimukset kattavat

ja suhteessa jäsenvaltioiden ennen 30 päivää huhtikuuta 2006 määrittämään yhden tai useamman markkinointivuoden 2004/2005, 2005/2006 ja 2006/2007 muodostamaan viitekauteen, joka voi olla eri kunkin tuotteen osalta.

Niiden viljelijöiden osalta, joita koskee asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklassa tarkoitettu kiintiöistä luopuminen markkinointivuonna 2006/2007 ja joiden osalta viitekauteen kuuluu myös markkinointivuosi 2006/2007, tämä markkinointivuosi korvataan markkinointivuodella 2005/2006.

Jos valitaan markkinointivuosi 2006/2007, ensimmäisessä alakohdassa olevat viittaukset asetuksen (EY) N:o 1260/2001 19 artiklaan korvataan viittauksilla asetuksen (EY) N:o 318/2006 6 artiklaan.

2.   Erillistä sokeritukea myönnetään liitteessä VII olevassa K kohdassa vahvistettujen enimmäismäärien rajoissa.

3.   Edellä 2 kohdasta poiketen kukin asianomainen uusi jäsenvaltio voi viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2006 objektiivisin perustein päättää soveltaa erilliseen sokeritukeen enimmäismäärää, joka on alempi kuin liitteessä VII olevassa K kohdassa mainittu.

4.   Edellä 1, 2 ja 3 kohdan mukaisen erillisen sokerituen myöntämistä varten käytettäväksi osoitettavia varoja ei sisällytetä 143 b artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun vuosittaiseen kokonaismäärärahaan. Jos sovelletaan tämän artiklan 3 kohtaa, liitteessä VII olevassa K kohdassa mainitun enimmäismäärän ja tosiasiallisesti sovelletun määrän välinen ero sisällytetään 143 b artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun vuosittaiseen kokonaismäärärahaan.

5.   Edellä 143 a ja jäljempänä 143 c artiklaa ei sovelleta erilliseen sokeritukeen.”

18)

Lisätään 145 artiklaan d) a alakohdan jälkeen alakohta seuraavasti:

”d) b

yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat sokerijuurikkaan, sokeriruo'on ja juurisikurin tuen sisällyttämistä tilatukijärjestelmään sekä 10 e ja 10 f luvussa tarkoitettuja tukia;”

19)

Korvataan 155 artikla seuraavasti:

”155 artikla

Muut siirtymäkauden säännöt

Lisätoimenpiteitä, joita tarvitaan helpottamaan siirtymistä 152 ja 153 artiklassa tarkoitetuilla asetuksilla sekä asetuksella (EY) N:o 1260/2001 vahvistetuista järjestelyistä tässä asetuksessa säädettyihin järjestelyihin, erityisesti kun ne liittyvät asetuksen (EY) N:o 1259/1999 4 ja 5 artiklan ja liitteen sekä asetuksen (EY) N:o 1251/1999 6 artiklan soveltamiseen, sekä asetuksen (EY) N:o 1035/72 säädetyistä parannussuunnitelmista tämän asetuksen 83—87 artiklassa tarkoitettuihin parannussuunnitelmiin, voidaan hyväksyä tämän asetuksen 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Edellä 152 ja 153 artiklassa tarkoitettuja asetuksia ja artikloja sovelletaan edelleen vahvistettaessa liitteessä VII tarkoitettuja viitemääriä.”

20)

Muutetaan liitteet tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2006.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä helmikuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. PRÖLL

(1)  Lausunto annettu 19. tammikuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Lausunto annettu 26. lokakuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  Ks. tämän virallisen lehden sivu 1.

(4)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2183/2005 (EUVL L 347, 30.12.2005, s. 56).

(5)  Ks tämän virallisen lehden sivu 42.

(6)  EYVL L 178, 30.6.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 39/2004 (EUVL L 6, 10.1.2004, s. 16).

(7)  EUVL L 58, 28.2.2006, s. 42.

(8)  EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1.”

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteet seuraavasti:

1)

Lisätään liitteeseen I humalaa koskevan rivin jälkeen rivit seuraavasti:

”Sokerin tai inuliinisiirapin tuotantoon tarkoitettu sokerijuurikas, sokeriruoko ja juurisikuri

Tämän asetuksen IV osaston 10 e luku (*****)

Tämän asetuksen IV a osaston 143 b a artikla

Tuotannosta irrotettu tuki

Sokerin tuotantoon tarkoitettu sokerijuurikas ja sokeriruoko

Tämän asetuksen IV osaston 10 f luku

Tuotantotuki”

2)

Korvataan liite II seuraavasti:

”LIITE II

12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut kansalliset enimmäismäärät

(milj. euroa)

Jäsenvaltio

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Belgia

4,7

6,4

8,0

8,0

8,1

8,1

8,1

8,1

Tanska

7,7

10,3

12,9

12,9

12,9

12,9

12,9

12,9

Saksa

40,4

54,6

68,3

68,3

68,3

68,3

68,3

68,3

Kreikka

45,4

61,1

76,4

76,5

76,6

76,6

76,6

76,6

Espanja

56,9

77,3

97,0

97,2

97,3

97,3

97,3

97,3

Ranska

51,4

68,7

85,9

86,0

86,0

86,0

86,0

86,0

Irlanti

15,3

20,5

25,6

25,6

25,6

25,6

25,6

25,6

Italia

62,3

84,5

106,4

106,8

106,9

106,9

106,9

106,9

Luxemburg

0,2

0,3

0,4

0,4

0,4

0,4

0,4

0,4

Alankomaat

6,8

9,5

12,0

12,0

12,0

12,0

12,0

12,0

Itävalta

12,4

17,1

21,3

21,4

21,4

21,4

21,4

21,4

Portugali

10,8

14,6

18,2

18,2

18,2

18,2

18,2

18,2

Suomi

8,0

10,9

13,7

13,8

13,8

13,8

13,8

13,8

Ruotsi

6,6

8,8

11,0

11,0

11,0

11,0

11,0

11,0

Yhdistynyt kuningaskunta

17,7

23,6

29,5

29,5

29,5

29,5

29,5

29,5”

3)

Lisätään liitteeseen VI rivi seuraavasti:

”Sokerin tai inuliinisiirapin tuotantoon käytetty sokerijuurikas, sokeriruoko ja juurisikuri

Asetus (ETY) N:o 1260/2001

Sokerin tai inuliinisiirapin tuotantoon käytetyn sokerijuurikkaan, sokeriruo'on ja juurisikurin viljelijöille myönnettävä markkinatuki”

4)

Lisätään liitteeseen VII kohta seuraavasti:

”K.

Sokerijuurikas, sokeriruoko ja juurisikuri

1.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava kunkin viljelijän viitemäärään sisällytettävä määrä puolueettomin ja syrjimättömin perustein, kuten:

—

asetuksen (EY) N:o 1260/2001 19 artiklan mukaisesti tehtyjen toimitussopimusten kattamat sokerijuurikas-, sokeriruoko- ja juurisikurimäärät,

—

asetuksen (EY) N:o 1260/2001 mukaisesti tuotetut sokeri- tai inuliinisiirappimäärät,

—

niiden hehtaarien keskimääräinen määrä, joilla on viljelty sokerin taikka inuliinisiirapin tuottamiseksi käytettyä sokerijuurikasta, sokeriruokoa tai juurisikuria, joista viljelijä on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1260/2001 19 artiklan mukaisesti toimitussopimukset

edustavaksi kaudeksi, jonka on oltava vähintään yhden markkinointivuoden pituinen markkinointivuodesta 2000/2001 ja uusien jäsenvaltioiden osalta markkinointivuodesta 2004/2005 alkaen markkinointivuoteen 2006/2007 saakka, ja joka voi olla eri kunkin tuotteen osalta. Jäsenvaltioiden on määritettävä edustava kausi ennen 30 päivää huhtikuuta 2006.

Niiden viljelijöiden osalta, joita koskee asetuksen (EY) N:o 320/2006 3 artiklassa tarkoitettu kiintiöistä luopuminen markkinointivuonna 2006/2007 ja joiden osalta viitekauteen kuuluu myös markkinointivuosi 2006/2007, tämä markkinointivuosi korvataan markkinointivuodella 2005/2006.

Markkinointivuosien 2000/2001 ja 2006/2007 osalta viittaukset asetuksen (EY) N:o 1260/2001 19 artiklaan korvataan viittauksilla asetuksen (EY) N:o 2038/1999 (1) 37 artiklaan ja asetuksen (EY) N:o 318/2006 6 artiklaan.

2.

Jos 1 kohdan mukaisesti vahvistettu kokonaismäärä jäsenvaltiossa ylittää jäljempänä olevassa taulukossa 1 tuhansina euroina ilmoitetun enimmäismäärän, viljelijäkohtaista tukea vähennetään samassa suhteessa.

Taulukko 1

Viljelijöiden viitemääriin sisällytettävien määrien enimmäismäärät

(tuhatta euroa)

Jäsenvaltio

2006

2007

2008

2009 ja sitä seuraavat vuodet

Belgia

48 594

62 454

76 315

83 729

Tšekki

27 851

34 319

40 786

44 245

Tanska

19 314

25 296

31 278

34 478

Saksa

154 799

203 380

251 960

277 946

Kreikka

17 941

22 455

26 969

29 384

Espanja

60 272

74 447

88 621

96 203

Ranska

151 163

198 075

244 987

270 081

Unkari

25 435

31 146

36 857

39 912

Irlanti

11 259

14 092

16 925

18 441

Italia

79 862

102 006

124 149

135 994

Latvia

4 219

5 164

6 110

6 616

Liettua

6 547

8 012

9 476

10 260

Alankomaat

42 032

54 648

67 265

74 013

Itävalta

18 931

24 438

29 945

32 891

Puola

99 135

122 906

146 677

159 392

Portugali

3 940

4 931

5 922

6 452

Slovakia

11 813

14 762

17 712

19 289

Slovenia

2 993

3 746

4 500

4 902

Suomi

8 255

10 332

12 409

13 520

Ruotsi

20 809

26 045

31 281

34 082

Yhdistynyt kuningaskunta

64 340

80 528

96 717

105 376

3.

Jos Suomen, Irlannin, Portugalin, Espanjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta 1 kohdan mukaisesti vahvistetut määrät ylittävät kyseiselle jäsenvaltiolle taulukossa 1 ja jäljempänä taulukossa 2 asetetut enimmäismäärät, viljelijäkohtaista määrää vähennetään 2 kohdasta poiketen samassa suhteessa.

Taulukko 2

Viljelijöiden viitemääriin kauden 2006—2009 neljän vuoden aikana sisällytettävät vuosittaiset lisämäärät

(tuhatta euroa)

Jäsenvaltio

Vuosittaiset lisämäärät

Espanja

10 123

Irlanti

1 747

Portugali

611

Suomi

1 281

Yhdistynyt kuningaskunta

9 985

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut jäsenvaltiot voivat kuitenkin säilyttää enintään 90 prosenttia ensimmäisen alakohdan taulukossa 2 vahvistetusta määrästä ja käyttää tämän perusteella saadut määrät 69 artiklan mukaisesti. Tällöin ei ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua poikkeusta sovelleta.

4.

Kunkin jäsenvaltion on laskettava 43 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hehtaarimäärä suhteessa 1 kohdan mukaisesti vahvistettuun määrään ja tätä varten valittujen objektiivisten ja syrjimättömien perusteiden mukaisesti sekä viljelijöisen 1 kohdan mukaisesti vahvistetun viitejakson aikana ilmoittamien sokerijuurikkaan, sokeriuo’on ja sikurijuuren viljelyyn käytetyn hehtaarimäärän pohjalta.

5)

Korvataan liite VIII seuraavasti:

”LIITE VIII

41 artiklassa tarkoitetut kansalliset enimmäismäärät

(tuhatta euroa)

Jäsenvaltio

2005

2006

2007

2008

2009

2010 ja sitä seuraavat vuodet

Belgia

411 053

579 167

592 507

606 368

613 782

613 782

Tanska

943 369

1 015 479

1 021 296

1 027 278

1 030 478

1 030 478

Saksa

5 148 003

5 647 000

5 695 380

5 743 960

5 769 946

5 773 946

Kreikka

838 289

1 719 230

1 745 744

1 750 258

1 752 673

1 790 673

Espanja

3 266 092

4 135 458

4 347 633

4 361 807

4 369 389

4 371 266

Ranska

7 199 000

7 382 163

8 289 075

8 335 987

8 361 081

8 369 081

Irlanti

1 260 142

1 335 311

1 337 919

1 340 752

1 342 268

1 340 521

Italia

2 539 000

3 544 379

3 566 006

3 588 149

3 599 994

3 632 994

Luxemburg

33 414

36 602

37 051

37 051

37 051

37 051

Alankomaat

386 586

428 618

834 234

846 851

853 599

853 599

Itävalta

613 000

632 931

736 438

741 945

744 891

744 891

Portugali

452 000

497 551

564 542

565 533

566 063

567 452

Suomi

467 000

476 536

563 613

565 690

566 801

565 520

Ruotsi

637 388

670 917

755 045

760 281

763 082

763 082

Yhdistynyt kuningaskunta

3 697 528

3 944 745

3 960 986

3 977 175

3 985 834

3 975 849”

6)

Korvataan liite VIII a seuraavasti:

”LIITE VIII a

71 c artiklassa tarkoitetut kansalliset enimmäismäärät

(tuhatta euroa)

Kalenterivuosi

Tšekki

Viro

Kypros

Latvia

Liettua

Unkari

Malta

Puola

Slovenia

Slovakia

2005

228 800

23 400

8 900

33 900

92 000

350 800

670

724 600

35 800

97 700

2006

294 551

27 300

12 500

43 819

113 847

445 635

830

980 835

44 893

127 213

2007

377 919

40 400

16 300

60 764

154 912

539 446

1 640

1 263 706

59 846

161 362

2008

469 986

50 500

20 400

75 610

193 076

671 757

2 050

1 572 577

74 600

200 912

2009

559 145

60 500

24 500

90 016

230 560

801 512

2 460

1 870 392

89 002

238 989

2010

644 745

70 600

28 600

103 916

267 260

928 112

2 870

2 155 492

103 002

275 489

2011

730 445

80 700

32 700

117 816

303 960

1 054 812

3 280

2 440 492

117 002

312 089

2012

816 045

90 800

36 800

131 716

340 660

1 181 412

3 690

2 725 592

131 002

348 589

Seuraavat vuodet

901 745

100 900

40 900

145 616

377 360

1 308 112

4 100

3 010 692

145 102

385 189”

(1)  EYVL L 252, 25.9.1999, s. 1, asetus on kumottu asetuksella (EY) N:o 1260/2001.”

28.2.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 58/42

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 320/2006

annettu 20 päivänä helmikuuta 2006,

yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EY) N:o 1290/2005 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 36 artiklan ja 37 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisössä ja kansainvälisellä tasolla tapahtuneen kehityksen vuoksi yhteisön sokerialalla on rakenteellisia ongelmia, jotka voivat uhata vakavasti sen kilpailukykyä ja jopa koko alan elinkelpoisuutta. Näitä ongelmia ei pystytä ratkaisemaan tehokkaasti turvautumalla sokerin yhteisessä markkinajärjestelyssä säädettyihin markkinoiden hallinnointikeinoihin. Jotta yhteisön sokerintuotantoa ja kauppaa koskeva järjestelmä saataisiin vastaamaan kansainvälisiä vaatimuksia ja jotta alan kilpailukyky voitaisiin tulevaisuudessa varmistaa, on tarpeen käynnistää perusteellinen rakenneuudistusprosessi, joka johtaa kannattamattoman tuotantokapasiteetin merkittävään vähentämiseen yhteisössä. Yhteisön sokeriteollisuuden rakenneuudistusta varten olisi sen vuoksi luotava erillinen ja itsenäinen väliaikainen järjestelmä, joka on ennakkoedellytys toimivan uuden yhteisen markkinajärjestelyn täytäntöön panemiseksi sokerialalla. Kiintiöitä olisi tässä järjestelmässä alennettava tavalla, jossa otetaan huomioon yhteisön sokeriteollisuuden, sokerijuurikkaan, sokeriruo'on ja juurisikurin viljelijöiden sekä kuluttajien oikeutetut edut.

(2)

Olisi perustettava väliaikainen rakenneuudistusrahasto yhteisön sokerialan rakenneuudistustoimenpiteiden rahoittamiseksi. Rahaston olisi moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi oltava osa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastoa, ja tästä syystä siihen olisi sovellettava yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1258/1999 (3) mukaisia menettelyjä ja mekanismeja, ja 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen sen olisi oltava osa Euroopan maatalouden tukirahastoa, joka on perustettu yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetulla neuvoston asetuksella N:o 1290/2005 (4).

(3)

Unionin syrjäisimpien alueiden yritysten ei olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan, koska kyseisiin alueisiin sovelletaan nykyään kehittämisohjelmia, joiden tavoitteena on parantaa niiden raakasokerin tuotannon kilpailukykyä ja lisäksi kilpailla raakasokerin tuotannossa kolmansien maiden kanssa, joihin väliaikaista rakenneuudistusmaksua ei sovelleta.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt rakenneuudistustoimenpiteet olisi rahoitettava keräämällä väliaikaisia maksuja niiltä sokerin, isoglukoosin ja inuliinisiirapin tuottajilta, jotka lopulta hyötyvät rakenneuudistusprosessista. Koska tällainen maksu ei kuulu sokerin yhteisen markkinajärjestelyn puitteissa tavallisesti perittäviin maksuihin, siitä saatava tuotto olisi katsottava ”käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi”, joista säädetään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (5).

(5)

Olisi otettava käyttöön merkittävä taloudellinen kannustin, jota olisi tarjottava tuottamattomimmille sokeriyrityksille riittävän rakenneuudistustuen muodossa, jotta ne saataisiin luopumaan kiintiötuotannostaan. Tätä varten olisi otettava käyttöön rakenneuudistustuki, joka kannustaa luopumaan sokerin kiintiötuotannosta ja kyseisistä kiintiöistä niin, että samalla voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon sellaisten sosiaalisten ja ympäristöä koskevien sitoumusten noudattaminen, jotka liittyvät tuotannosta luopumiseen. Tuen olisi oltava käytettävissä neljänä markkinointivuonna, ja sen tarkoituksena on alentaa tuotantoa riittävästi, jotta yhteisön markkinatilanne saadaan tasapainoon.

(6)

Niiden sokerijuurikkaan, sokeriruo'on ja juurisikurin tuottajien tukemiseksi, joiden on luovuttava tuotannosta, koska tehtaat, joille ne olivat aiemmin toimittaneet sokerijuurikasta, sokeriruokoa tai juurisikuria, suljetaan, olisi osa rakenneuudistustuesta annettava näiden tuottajien käyttöön sekä niille koneurakoitsijoille, jotka ovat työskennelleet näille tuottajille, tehtaiden sulkemisesta aiheutuvien menetysten ja erityisesti erikoiskoneisiin tehtyjen investointien arvonmenetyksen korvaamiseksi.

(7)

Koska rakenneuudistusmaksut väliaikaiseen rakenneuudistusrahastoon tehdään tiettynä ajanjaksona, rakenneuudistustukimaksut on jaksotettava ajallisesti.

(8)

Päätöksen siitä, myönnetäänkö rakenneuudistustukea, tekee asianomainen jäsenvaltio. Yritysten, jotka ovat valmiita luopumaan kiintiöistään, olisi tehtävä tätä koskeva hakemus tälle jäsenvaltiolle ja annettava sille kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot päätöksenteon tueksi. Jäsenvaltioiden olisi voitava asettaa tiettyjä sosiaalisia ja ympäristöä koskevia vaatimuksia kulloisenkin tapauksen erityispiirteiden huomioon ottamiseksi. Nämä vaatimukset eivät kuitenkaan saa rajoittaa rakenneuudistusprosessin toteutumista.

(9)

Rakennetukihakemukseen olisi liitettävä rakenneuudistussuunnitelma. Tässä suunnitelmassa olisi annettava asianomaiselle jäsenvaltiolle kaikki merkitykselliset tekniset, sosiaaliset ja ympäristöä ja rahoitusta koskevat tiedot, joiden perusteella se voi päättää rakenneuudistustuen myöntämisestä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet kaikkien rakenneuudistuksen osatekijöiden toteutuksen valvomiseksi riittävällä tavalla.

(10)

Alueilla, joita rakenneuudistus koskee, saattaa olla aiheellista kannustaa sokerijuurikkaan viljelyn ja sokerintuotannon vaihtoehtojen kehittämistä. Jäsenvaltioilla olisi sen vuoksi oltava mahdollisuus myöntää tietty osa rakenneuudistusrahastosta käytettävissä olevista varoista monipuolistamistoimenpiteisiin. Nämä toimenpiteet, jotka vahvistetaan osana kansallista rakenneuudistussuunnitelmaa, voivat olla samanlaisia kuin tietyt Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 (6) nojalla tuetut toimenpiteet tai toimenpiteet, jotka ovat valtiontukia koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisia.

(11)

Rakenneuudistuksen nopeuttamiseksi olisi monipuolistamiseen annettavaa tukea lisättävä, jos kiintiöt, joista luovutaan, ylittävät tietyn tason.

(12)

Päätoimisille puhdistamoille olisi annettava mahdollisuus sopeuttaa tilanteensa sokeriteollisuuden rakenneuudistukseen. Sopeutusta tulisi tukea rakenneuudistusrahastosta annettavalla tuella edellyttäen, että jäsenvaltio hyväksyy sopeutusta varten esitetyn yritystoimintasuunnitelman. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava se, että käytettävissä oleva tuki jakautuu tasapuolisesti niiden alueella olevien päätoimisten puhdistamojen kesken.

(13)

Tietyissä jäsenvaltioissa vallitsevista erityistilanteista olisi huolehdittava rakenneuudistusrahastosta annettavalla tuella edellyttäen, että se sisältyy kansalliseen rakenneuudistusohjelmaan.

(14)

Koska rakenneuudistusrahaston varat kerätään kolmen vuoden aikana, rahastolla ei ole heti käytettävissään tarvittavia rahoitusvaroja. Tästä syystä olisi vahvistettava säännöt tuen myöntämistä koskevista rajoituksista.

(15)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (7) mukaisesti.

(16)

Komissiolle olisi annettava valtuudet toteuttaa tarvittavat toimenpiteet kiireellisissä tapauksissa ilmenevien erityisongelmien ratkaisemiseksi.

(17)

Rakenneuudistusrahastosta rahoitetaan toimenpiteitä, jotka eivät rakenneuudistusmekanismin luonteen vuoksi kuulu asetuksen (EY) N:o 1290/2005 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin menoluokkiin. Tämän vuoksi on tarpeen muuttaa kyseistä asetusta tämän mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Väliaikainen rakenneuudistusrahasto

1.   Perustetaan yhteisön sokeriteollisuuden rakenneuudistusta varten väliaikainen rahasto, jäljempänä ”rakenneuudistusrahasto”.

Rakenneuudistusrahasto on osa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastoa. 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen se on osa Euroopan maatalouden tukirahastoa, jäljempänä ”maataloustukirahasto”.

2.   Rakenneuudistusrahastosta rahoitetaan menot, jotka aiheutuvat 3, 6, 7, 8 ja 9 artiklassa säädetyistä toimenpiteistä.

3.   Jäljempänä 11 artiklassa tarkoitettu väliaikainen rakenneuudistusmaksu on rakenneuudistusrahastoon asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti sidottavaa tuloa.

Määrät, jotka voivat olla käytettävissä rakenneuudistusrahastosta 2 kohdassa tarkoitettujen menojen rahoittamisen jälkeen, on sidottava maataloustukirahastoon.

4.   Tätä asetusta ei sovelleta perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin syrjäisimpiin alueisiin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

”isoglukoosilla” tuotetta, joka on valmistettu glukoosista tai sen polymeereista ja jossa on kuivapainosta määritettynä vähintään 10 prosenttia fruktoosia;

2)

”inuliinisiirapilla” tuotetta, joka on saatu välittömällä inuliinin ja oligofruktoosien hydrolyysilla ja joka sisältää kuiva-aineesta laskettuna vähintään 10 prosenttia vapaassa muodossa olevaa fruktoosia tai sakkaroosiksi laskettuna ja ilmoitettuina sokeri/isoglukoosiekvivalentteina;

3)

”toimialakohtaisella sopimuksella” jotain seuraavista:

a)

kansallisten yritysten järjestöjen ryhmittymän ja kansallisten myyjien järjestöjen ryhmittymän yhteisön tasolla ennen toimitussopimusten tekemistä tekemää sopimusta,

b)

yritysten tai kyseisen jäsenvaltion hyväksymän yritysten järjestön ja asianomaisen jäsenvaltion hyväksymän myyjien järjestön ennen toimitussopimusten tekemistä tekemää sopimusta,

c)

jos a tai b alakohdassa tarkoitettua sopimusta ei ole, yhtiö- tai osuuskuntalainsäädäntö siinä määrin kuin se koskee sokeria valmistavan yhtiön osakkeenomistajien tai sokeria valmistavan osuuskunnan jäsenten suorittamaa sokerijuurikkaiden toimittamista,

d)

jos a tai b alakohdassa tarkoitettua sopimusta ei ole, ennen toimitussopimusten tekemistä voimassa olevia järjestelyjä, jos järjestelyn hyväksyvät myyjät toimittavat vähintään 60 prosenttia kaikista yrityksen ostamista sokerijuurikkaista, jotka on tarkoitettu sokerinvalmistukseen yhdessä tai useammassa tehtaassa;

4)

”markkinointivuodella” ajanjaksoa, joka alkaa 1 päivänä lokakuuta ja päättyy 30 päivänä syyskuuta seuraavana vuonna. Markkinointivuosi 2006/2007 alkaa poikkeuksellisesti 1 päivänä heinäkuuta 2006;

5)

”päätoimisella puhdistamolla” tuotantoyksikköä,

—

jonka ainoa toiminta on tuodun raaan ruokosokerin puhdistaminen,

tai

—

joka puhdisti markkinointivuonna 2004/2005 vähintään 15 000 tonnia tuotua raakaa ruokosokeria;

6)

”kiintiöllä” kaikkia sokerin, isoglukoosin ja inuliisisiirapin tuotannossa käytettyjä kiintiöitä, jotka on myönnetty yritykselle sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetunasetuksen (EY) N:o 318/2006 (8) 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 1 kohdan, 9 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 11 artiklan mukaisesti.

3 artikla

Rakenneuudistustuki

1.   Kaikki sokeria, isoglukoosia tai inuliinisiirappia tuottavat yritykset, joille on myönnetty kiintiö viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2006, ovat oikeutettuja rakenneuudistustukeen, jota maksetaan sellaista kiintiötonnia kohden, josta on luovuttu, edellyttäen, että markkinointivuonna 2006/2007, 2007/2008, 2008/2009 tai 2009/2010 yritys

a)

luopuu kiintiöstä, jonka se on myöntänyt yhdelle tai useammalle tehtaistaan ja purkaa kyseisten tehtaiden tuotantovälineet kokonaan;

b)

luopuu kiintiöstä, jonka se on myöntänyt yhdelle tai useammalle tehtaistaan, purkaa osittain kyseisten tehtaiden tuotantovälineet eikä käytä kyseisten tehtaiden jäljellä olevia tuotantovälineitä sokerin yhteisen markkinajärjestelyn piiriin kuuluvien tuotteiden valmistukseen;

tai

c)

luopuu osasta kiintiöitä, jotka se on myöntänyt yhdelle tai useammalle tehtaistaan eikä käytä kyseisten tehtaiden tuotantovälineitä raakasokerin jalostukseen.

Tätä viimeksi esitettyä ehtoa ei sovelleta 1 päivänä tammikuuta 2006 olemassa oleviin

—

Slovenian ainoaan jalostuslaitokseen,

—

Portugalin ainoaan sokerijuurikkaan jalostuslaitokseen.

Tässä artiklassa tarkoitettu tuotantovälineiden purkaminen markkinointivuonna 2005/2006 katsotaan tapahtuvan markkinointivuonna 2006/2007.

2.   Rakenneuudistustukea myönnetään sen markkinointivuoden osalta, jonka osalta kiintiöistä luovutaan 1 kohdan mukaisesti, ja ainoastaan luovutun mutta ei uudelleen jaetun kiintiön osalta.

Kiintiöstä voidaan luopua vasta asianomaisten toimialakohtaisten sopimusten mukaisesti käytävien kuulemisten jälkeen.

3.   Tuotantovälineiden täydellinen purkaminen edellyttää:

a)

kyseisten tuotantovälineiden avulla suoritetun sokerin, isoglukoosin ja inuliinisiirapin tuotannon lopullista ja täydellistä lopettamista;

b)

tehtaan tai tehtaiden sulkemista ja niissä olevien tuotantovälineiden purkamista 4 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettuna ajanjaksona;

ja

c)

hyvien ympäristöolojen palauttamista tehdasalueelle ja henkilöstön uudelleensijoittumisen helpottamista 4 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettuna ajanjaksona. Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että 1 kohdassa tarkoitetut yritykset antavat yhteisön lainsäädännön mukaisia vähimmäisvaatimuksia tiukempia sitoumuksia. Tällaiset sitoumukset eivät kuitenkaan saa rajoittaa rakenneuudistusrahaston toimintaa välineenä.

4.   Tuotantovälineiden osittainen purkaminen edellyttää:

a)

kyseisten tuotantovälineiden avulla suoritetun sokerin, isoglukoosin ja inuliinisiirapin tuotannon lopullista ja täydellistä lopettamista;

b)

a alakohdassa mainittujen tuotteiden valmistukseen tarkoitettujen ja siihen käytettyjen sellaisten tuotantovälineiden, joita ei käytetä uuteen tuotantoon, purkamista 4 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuna ajanjaksona;

c)

hyvien ympäristöolojen palauttamista tehdasalueelle ja a alakohdassa mainittujen tuotteiden valmistuksen lopettamisesta johtuvan henkilöstön uudelleensijoittumisen helpottamista 4 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettuna ajanjaksona. Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että 1 kohdassa tarkoitetut yritykset antavat yhteisön lainsäädännön mukaisia vähimmäisvaatimuksia tiukempia sitoumuksia. Tällaiset sitoumukset eivät kuitenkaan saa rajoittaa rakenneuudistusrahaston toimintaa välineenä.

5.   Rakenneuudistustuen määräksi luovuttua kiintiötonnia kohden vahvistetaan:

a)

1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa:

—

730 euroa markkinointivuodelle 2006/2007,

—

730 euroa markkinointivuodelle 2007/2008,

—

625 euroa markkinointivuodelle 2008/2009,

—

520 euroa markkinointivuodelle 2009/2010.

b)

1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa:

—

547,50 euroa markkinointivuodelle 2006/2007,

—

547,50 euroa markkinointivuodelle 2007/2008,

—

468,75 euroa markkinointivuodelle 2008/2009,

—

390,00 euroa markkinointivuodelle 2009/2010.

c)

1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa:

—

255,50 euroa markkinointivuodelle 2006/2007,

—

255,50 euroa markkinointivuodelle 2007/2008,

—

218,75 euroa markkinointivuodelle 2008/2009,

—

182,00 euroa markkinointivuodelle 2009/2010.

6.   Määrä, joka vastaa ainakin 10 prosenttia 5 kohdassa vahvistetusta kyseeseen tulevasta rakenneuudistustuesta varataan:

—

sokerijuurikkaan, sokeriruo'on ja juurisikurin viljelijöille, jotka ovat toimittaneet näitä tuotteita 2 kohdassa tarkoitettua markkinointivuotta edeltävänä kautena asianomaiseen luovutettuun kiintiöön kuuluvan sokerin tai inuliinisiirapin valmistamiseksi;

ja

—

koneurakoitsijoille, jotka ovat joko yksityishenkilöitä tai yrityksiä ja jotka ovat työskennelleet maatalouskoneillaan sopimuksen perusteella tuottajille ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta ja siinä tarkoitettuna markkinointivuotena.

Asianomaisia osapuolia kuultuaan jäsenvaltiot määrittävät ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun prosenttiluvun sekä kauden edellyttäen, että rakenneuudistussuunnitelman rahoitus jakautuu tasapainoisesti 4 artiklan 3 kohdan mukaisen rakenneuudistussuunnitelman kaikkien osien kesken.

Jäsenvaltioiden on noudatettava tuen myöntämisessä objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita ottaen huomioon rakenneuudistuksesta aiheutuvat tappiot.

Ensimmäisen ja toisen alakohdan soveltamisesta johtuva määrä vähennetään 5 kohdassa tarkoitetusta sovellettavasta määrästä.

4 artikla

Rakenneuudistustuen hakeminen

1.   Rakenneuudistustukea koskevat hakemukset on jätettävä asianomaiselle jäsenvaltiolle viimeistään sitä markkinointivuotta edeltävänä 31 päivänä tammikuuta, jonka aikana kiintiöstä on tarkoitus luopua.

Markkinointivuotta 2006/2007 koskevat hakemukset on kuitenkin jätettävä viimeistään 31 heinäkuuta 2006.

2.   Rakenneuudistustukea koskeviin hakemuksiin on sisällyttävä:

a)

rakenneuudistussuunnitelma;

b)

vakuutus siitä, että rakenneuudistussuunnitelman laadinnassa on kuultu sokerijuurikkaan, sokeriruo'on ja juurisikurin viljelijöitä;

c)

sitoumus, joka koskee luopumista asianomaisesta kiintiöstä kyseisenä markkinointivuotena;

d)

3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa sitoumus purkaa täysin tuotantovälineet kyseisen jäsenvaltion määräämänä ajanjaksona;

e)

3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa sitoumus purkaa osittain tuotantovälineet kyseisen jäsenvaltion määräämänä ajanjaksona ja olla käyttämättä tuotantopaikkaa ja jäljelle jääviä tuotantovälineitä sokerin yhteisen markkinajärjestelyn piiriin kuuluvien tuotteiden valmistukseen;

f)

3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa sitoumus täyttää 3 artiklan 3 kohdan c alakohdassa ja 3 artiklan 4 kohdan c alakohdassa esitetyt vaatimukset kyseisen jäsenvaltion määräämänä ajanjaksona;

g)

tarpeen mukaan 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa sitoumus olla käyttämättä tuotantovälineitä raakasokerin jalostukseen.

Edellä c–g alakohdassa mainittujen sitoumusten noudattamista tarkastellaan 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä.

3.   Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa rakenneuudistussuunnitelmassa on oltava ainakin seuraavat tiedot:

a)

suunniteltujen toimien ja niiden tarkoituksen esittely, josta ilmenee, että niiden välillä on terve taloudellinen tasapaino ja että ne ovat rakenneuudistusrahaston tavoitteiden sekä komission hyväksymän kyseistä aluetta koskevan maatalouden kehityspolitiikan mukaisia,

b)

sokerijuurikkaan, sokeriruo'on ja juurisikurin tuottajille sekä tarvittaessa koneurakoitsijoille 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti myönnettävä tuki,

c)

kyseessä olevien tuotantovälineiden täydellinen tekninen kuvaus,

d)

liiketoimintasuunnitelma, jossa annetaan tarkat tiedot tehtaan tai tehtaiden sulkemisen ja tuotantovälineiden täydellisen tai osittaisen purkamisen yksityiskohdista, aikataulusta ja kustannuksista,

e)

tarvittaessa suunnitellut investoinnit,

f)

sosiaalinen suunnitelma, jossa annetaan tarkat tiedot asianomaisen henkilöstön uudelleenkoulutusta, uudelleensijoittumista ja varhaiseläkejärjestelyjä koskevista toimista ja tarvittaessa 3 artiklan 3 kohdan c alakohdan tai 3 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti säädetyt kansalliset erityisvaatimukset,

g)

ympäristösuunnitelma, jossa annetaan tarkat tiedot suunnitelluista toimista erityisesti pakollisten ympäristövelvoitteiden noudattamiseksi ja tarvittaessa 3 artiklan 3 kohdan c alakohdan tai 3 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti säädetyt kansalliset erityisvaatimukset,

h)

rahoitussuunnitelma, jossa ilmoitetaan kaikki rakenneuudistussuunnitelmaan liittyvät kustannukset.

5 artikla

Rakenneuudistustukea koskevat päätökset ja valvonta

1.   Jäsenvaltioiden on päätettävä rakenneuudistustuen myöntämisestä ennen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua markkinointivuotta edeltävän helmikuun loppua. Markkinointivuotta 2006/2007 koskeva päätös on kuitenkin tehtävä viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2006.

2.   Rakenneuudistustukea myönnetään, jos jäsenvaltio on huolellisen tarkistuksen jälkeen todennut, että:

—

hakemus sisältää 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot,

—

rakenneuudistussuunnitelma sisältää 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot,

—

rakennesuunnitelmassa kuvaillut toimenpiteet ja toimet ovat asiaa koskevan yhteisön ja kansallisen lainsäädännön mukaisia,

ja

—

tarvittavat rahoitusvarat ovat komissiolta saatujen tietojen mukaisesti käytettävissä rakenneuudistusrahastossa.

3.   Jos yksi tai useampi 2 kohdan kolmessa ensimmäisessä luetelmakohdassa esitetty ehto ei täyty, rakenneuudistusta koskeva hakemus palautetaan hakijalle. Hakijalle on ilmoitettava ehdoista, joita ei ole noudatettu. Hakija voi tällöin joko peruuttaa hakemuksensa tai täydentää sitä.

4.   Jäsenvaltioiden on seurattava ja valvottava hyväksymänsä rakenneuudistustuen toteutumista ja todennettava sen toteutuminen, tämän kuitenkaan vaikuttamatta asetuksessa (EY) N:o 1290/2005 säädettyihin valvontavelvoitteisiin.

6 artikla

Monipuolistamistuki

1.   Monipuolistamistukea voidaan myöntää missä tahansa jäsenvaltiossa alueille, joihin sokerialan rakenneuudistus on vaikuttanut. Tukea myönnetään suhteessa kiintiöihin, joista kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevat yritykset luopuvat markkinointivuonna 2006/2007, 2007/2008, 2008/2009 tai 2009/2010.

2.   Jäsenvaltiolle myönnettävän tuen kokonaismäärä vahvistetaan seuraavin perustein:

—

109,50 euroa markkinointivuonna 2006/2007 luovuttua sokerikiintiötonnia kohti,

—

109,50 euroa markkinointivuonna 2007/2008 luovuttua sokerikiintiötonnia kohti,

—

93,80 euroa markkinointivuonna 2008/2009luovuttua sokerikiintiötonnia kohti,

—

78,00 euroa markkinointivuonna 2009/2010 luovuttua sokerikiintiötonnia kohti.

3.   Jäsenvaltioiden, jotka päättävät myöntää 1 kohdassa tarkoitettua monipuolistamistukea tai 9 artiklassa tarkoitettua väliaikaista tukea, on laadittava kansalliset rakenneuudistusohjelmat, joissa annetaan yksityiskohtaiset tiedot monipuolistamistoimenpiteistä, joita aiotaan toteuttaa kyseisillä alueilla, ja niiden on tiedotettava komissiolle näistä ohjelmista.

4.   Sen estämättä, mitä jäljempänä 5 kohdassa säädetään, monipuolistamistoimenpiteiden on 1 kohdassa tarkoitetun tuen saamiseksi oltava yhden tai useamman asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 olevassa toimintalinjassa 1 tai toimintalinjassa 3 esitetyn toimenpiteen mukaisia.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava perusteet, joilla erotellaan ne toimenpiteet, joille monipuolistamistukea voidaan myöntää, ja toimenpiteet, joille voidaan myöntää asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaista yhteisön tukea.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tuki ei saa ylittää maaseuturahastosta suoritettavalle osuudelle asetuksen (EY) N:o 1698/2005 70 artiklan 3 kohdan a alakohdassa vahvistettuja enimmäismääriä.

5.   Monipuolistamistoimenpiteille, jotka poikkeavat asetuksen (EY) N:o 1698/2005 toimintalinjan 1 tai toimintalinjan 3 mukaisista toimenpiteistä, voidaan myöntää 1 kohdassa tarkoitettua tukea edellyttäen, että ne ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan perusteiden mukaisia ja etenkin että ne täyttävät tuki-intensiteettiä ja tukikelpoisuutta koskevat, maatalousalan valtiontuista annetuissa komission suuntaviivoissa vahvistetut perusteet.

6.   Jäsenvaltiot eivät saa myöntää kansallista tukea tässä artiklassa tarkoitetuille monipuolistamistoimenpiteille. Jos 4 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut enimmäismäärät sallivat, että monipuolistamistukea myönnetään 100 prosenttia, asianomaisten jäsenvaltioiden on kuitenkin osallistuttava tukikelpoisiin menoihin vähintään 20:lla prosentilla. Tässä tapauksessa perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa ei sovelleta.

7 artikla

Monipuolistamisen lisätuki

1.   Tuen kokonaismäärää, jonka jäsenvaltio voi saada 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti, korotetaan

—

50 prosentilla, kun asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä III vahvistetusta kyseisen jäsenvaltion kansallisesta sokerikiintiöstä on luovuttu vähintään 50 prosenttia mutta alle 75 prosenttia;

—

vielä 25 prosentilla, kun asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä III vahvistetusta kyseisen jäsenvaltion sokerikiintiöstä on luovuttu vähintään 75 prosenttia mutta alle 100 prosenttia;

—

vielä 25 prosentilla, kun asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä III vahvistetusta kyseisen jäsenvaltion sokerikiintiöstä on luovuttu kokonaan.

Tuen korotukset myönnetään sinä markkinointivuotena, jona kansallisen kiintiön, josta on luovuttu, määrä saavuttaa tapauksen mukaan 50, 75 tai 100 prosenttia.

2.   Asianomaisen jäsenvaltion on päätettävä, myönnetäänkö 1 kohdassa säädettyä korotusta vastaavaa tukea 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille monipuolistamistoimenpiteille ja/tai sokerijuurikkaan tai sokeriruo'on tuottajille, jotka luopuvat tuotannostaan alueilla, joita rakenneuudistus koskee. Tuottajille maksettava tuki on myönnettävä objektiivisin ja syrjimättömin perustein

8 artikla

Väliaikainen tuki päätoimisille puhdistamoille

1.   Päätoimisille puhdistamoille myönnetään väliaikaista tukea niiden sopeuttamiseksi yhteisön sokerialan rakenneuudistukseen.

2.   Tätä varten annetaan käyttöön 150 miljoonan euron kokonaismäärä neljäksi markkinointivuodeksi 2006/2007, 2007/2008, 2008/2009 ja 2009/2010.

Ensimmäisessä alakohdassa vahvistettu tuki jaetaan seuraavasti:

—

94,3 miljoonaa euroa Yhdistyneen kuningaskunnan päätoimisille puhdistamoille,

—

24,4 miljoonaa euroa Portugalin päätoimisille puhdistamoille,

—

5,0 miljoonaa euroa Suomen päätoimisille puhdistamoille,

—

24,8 miljoonaa euroa Ranskan päätoimisille puhdistamoille,

—

1,5 miljoonaa euroa Slovenian päätoimisille puhdistamoille.

3.   Tukea myönnetään jäsenvaltion hyväksymän liiketoimintasuunnitelman perusteella, joka liittyy sokerialan rakenneuudistuksen kohteeksi joutuneen asianomaisen päätoimisen puhdistamon tilanteen sopeuttamiseen.

Jäsenvaltioiden on noudatettava tuen myöntämisessä objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita.

9 artikla

Väliaikainen tuki tietyille jäsenvaltioille

Edellä 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kansallisen rakenneuudistusohjelman yhteydessä:

a)

Itävallalle myönnetään tukea enintään 9 miljoonaa euroa investointeihin, joita on rakenneuudistuksen vuoksi tehtävä sokerijuurikkaan keräilykeskuksiin ja muihin logistisiin infrastruktuureihin;

b)

Ruotsille myönnetään tukea enintään 5 miljoonaa euroa Gotlannin ja Öölannin sokerijuurikkaan tuottajille, jotka lopettavat sokerin tuotannon osana kansallista rakenneuudistusprosessia.

10 artikla

Rahoituksen rajat

1.   Markkinointivuodeksi 2006/2007, 2007/2008, 2008/2009 tai 2009/2010 haettua 3, 6, 7, 8 ja 9 artiklassa tarkoitettua rakenneuudistustukea voidaan myöntää ainoastaan rakenneuudistusrahastossa asianomaisena markkinointivuotena käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa.

2.   Jos jonkin markkinointivuoden osalta jätettyjen ja asianomaisen jäsenvaltion tukikelpoisiksi toteamien hakemusten perusteella todetaan, että myönnettävän rakenneuudistustuen kokonaismäärä ylittää kyseisen markkinointivuoden osalta myönnettävän enimmäismäärän, rakenneuudistustukea myönnetään sen mukaan, missä järjestyksessä rakenneuudistustukihakemukset on jätetty (ensimmäiseksi tullutta palvellaan ensiksi -periaate).

3.   Edellä 6, 7, 8 ja 9 artiklassa tarkoitettu tuki on riippumaton 3 artiklassa tarkoitetusta tuesta.

4.   3 artiklassa tarkoitettu rakenneuudistustuki maksetaan kahdessa erässä:

—

40 prosenttia 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun markkinointivuoden kesäkuussa,

ja

—

60 prosenttia seuraavan markkinointivuoden helmikuussa.

Komissio voi kuitenkin päättää jakaa jälkimmäisessä edellä olevassa luetelmakohdassa tarkoitetun erän kahteen maksuerään, joista:

—

ensimmäinen maksetaan seuraavan markkinointivuoden helmikuussa,

ja

—

toinen myöhemmin, kun tarvittavat rahoitusvarat on maksettu rakenneuudistusrahastoon.

5.   Komissio voi päättää lykätä 6, 7, 8 ja 9 artiklassa tarkoitetun tuen maksamista siihen saakka, kunnes tarvittavat rahoitusvarat on maksettu rakenneuudistusrahastoon.

11 artikla

Väliaikainen rakenneuudistusmaksu

1.   Niiden yritysten, joille on myönnetty kiintiö, on maksettava väliaikainen rakenneuudistusmaksu markkinointivuotta ja kiintiötonnia kohden.

Kiintiöihin, joista yritys on luopunut tietystä markkinointivuodesta lähtien 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ei sovelleta väliaikaista rakenneuudistusmaksua kyseisenä eikä sitä seuraavina markkinointivuosina.

2.   Väliaikaiseksi rakenneuudistusmaksuksi sokerin ja inuliinisiirapin osalta vahvistetaan

—

126,40 euroa kiintiötonnilta markkinointivuonna 2006/2007,

—

173,80 euroa kiintiötonnilta markkinointivuonna 2007/2008,

—

113,30 euroa kiintiötonnilta markkinointivuonna 2008/2009.

Väliaikainen rakenneuudistusmaksu markkinointivuotta kohti vahvistetaan isoglukoosin osalta määräksi, joka on 50 prosenttia ensimmäisessä alakohdassa vahvistetuista määristä.

3.   Jäsenvaltiot vastaavat yhteisölle väliaikaisesta rakenneuudistusmaksusta, joka kerätään niiden alueella.

Jäsenvaltioiden on maksettava väliaikainen rakenneuudistusmaksu rakenneuudistusrahastoon kahdessa erässä seuraavasti:

—

60 prosenttia viimeistään asianomaisen markkinointivuoden maaliskuun 31 päivänä,

ja

—

40 prosenttia viimeistään seuraavan markkinointivuoden marraskuun 30 päivänä.

4.   Jos väliaikaista rakenneuudistusmaksua ei makseta viimeistään määräpäivänä, komissio vähentää maatalousrahastokomiteaa kuultuaan maksamatta jäänyttä rakenneuudistusmaksua vastaavan määrän kyseisen jäsenvaltion menojen kattamiseksi myönnettävistä kuukausittaisista ennakkomaksuista, joita tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1290/2005 14 artiklan 1 kohdassa ja 15 artiklan 2 kohdassa. Ennen päätöksensä tekemistä komissio antaa jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa kahden viikon kuluessa. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2040/2000 (9) 14 artiklan säännöksiä ei sovelleta.

5.   Jäsenvaltion on jaettava 3 kohdan mukaisesti maksettavien väliaikaisten rakenneuudistusmaksujen kokonaismäärä alueellaan sijaitsevien yritysten kesken asianomaisena markkinointivuonna myönnetyn kiintiön perusteella.

Yritysten on maksettava väliaikaiset rakenneuudistusmaksut kahdessa erässä seuraavasti:

—

60 prosenttia viimeistään asianomaisen markkinointivuoden helmikuun lopussa,

—

40 prosenttia viimeistään seuraavan markkinointivuoden lokakuun 31 päivänä.

12 artikla

Yksityiskohtaiset säännöt

Tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja erityisesti 3 artiklassa säädetyt vaatimukset sekä siirtymävaiheen vaikeuksien ratkaisemiseksi tarvittavat toimenpiteet hyväksytään asetuksen (EY) N:o 1258/1999 13 artiklassa tai, 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen, asetuksen (EY) N:o 1290/2005 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

13 artikla

Erityistoimenpiteet

Toimenpiteet, jotka ovat tarpeen ja perusteltuja erityisten käytännön ongelmien ratkaisemiseksi kiireellisissä tapauksissa, hyväksytään asetuksen (EY) N:o 1258/1999 13 artiklassa tai, 1 päivästä tammikuuta 2007 alkaen, asetuksen (EY) N:o 1290/2005 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Tällaiset toimenpiteet voivat poiketa joistain tämän asetuksen säännöksistä, mutta ainoastaan siinä määrin ja niin kauan kuin on ehdottoman välttämätöntä.

14 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1290/2005 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 1290/2005 seuraavasti:

1)

Lisätään 3 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”e)

rakenneuudistustuki, monipuolistamistuki, monipuolistamisen lisätuki ja siirtymäkauden tuki, joista säädetään sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 320/2006 (10) 3, 6, 7, 8 ja 9 artiklassa.

2)

Muutetaan 34 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”c)

asetuksen (EY) N:o 320/2006 mukaisesti kerättävät väliaikaiset rakenneuudistusmaksut.”

,

b)

korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut määrät” ilmaisulla ”Edellä 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut määrät”,

c)

lisätään kohta seuraavasti:

”3)

Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan tarpeellisin muutoksin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin.”

15 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2006. Tämän asetuksen 12 ja 13 artiklaa sovelletaan kuitenkin sen voimaantulopäivästä alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä helmikuuta 2006.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. PRÖLL

(1)  Lausunto annettu 19. tammikuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Lausunto annettu 26. lokakuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  EYVL L 160, 26.6.1999, s. 103, asetus on kumottu asetuksella (EY) N:o 1290/2005 (EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1).

(4)  EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1

(5)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(6)  EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1.

(7)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(8)  Ks. tämän virallisen lehden sivu 1.

(9)  EYVL L 244, 29.9.2000, s. 27.

(10)  EUVL L 58, 28.2.2006, s. 42.”